keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Hinku kevääseen

Pelargonikokoelmani kasvaa kohisten kasvilampun alla. Jokakeväinen intoni kasvattaa näitä ihania kasveja sen kun vaan lisääntyy. Pelargoni on niin meikäläinen, jo aikojen alussa Suomessa kasvatettu kaunistus.



Monen kuukauden kylmässä olo ja sitten lämpöä ja valoa. Kukkimaan on kova hinku. Vanha kansa sanoo, että pelakuun mullat vaihdettava laskiaisena ja pistokkaat otettava Mattina. Kokeilin ja toden totta, kyllä se kasvi näin toimi.


 
Ruotsissa on vain pelargoneihin erikoistuneita kauppoja ja sieltähän oli netitse pakko tilata uusia.
Mutta mistä vielä löytyisi tilaa näille kaikille purkeille, yli 60 kpl.
 
 
Jos tiedät vanhoja lajikkeita, olisin todella kiinnostunut ja korvaan tietysti kulut. Muutkin vinkit ja harrastelijat on haussa!
 
 

torstai 21. helmikuuta 2013

Onko tämä...?

Kaikki on vaiheessa. Ja suurin käsitöiden viivyttäjä on tämä:

 
Reilusti yli 1000 sivua! Järkäle. Mammutti todella. Mukaansatempaava ja elettyä. Mahtava.
 
Jokaisen eläkkeelle siirtyneen olen kuullut manailevan kun aika ei riitä mihinkään. Mikä siinä on, vaikka miten tekisi, niin aina aika loppuu kesken.  Niin on käynyt minullekin. Viikot täyttyvät menoista ja ohjelmasta. On aina KIIRE!
Vai onko tämä vain sitä, ettei saa aikaiseksi, vauhti on hiljentynyt vai saamattomuuttako.
Voitaisko lisätä muutama tunti päivään!
 
 
 
 
 
 

tiistai 19. helmikuuta 2013

Hau hau Nappi

 
Nappi, pieni pentu syntyi keinoturkiksesta ja asettui taloksi. Kirpparilta löysin ison mapillisen talteenotettuja kaavoja, malleja, lehdistä leikattuja ohjeita. Mukana oli myös erilaisia ristipisto-ohjeita, mitkä annoin Tarjalle, sillä ristipistot on alue, mitä en hallitse ollenkaan. Mukana oli nallen kaavoja ja sitten jännä koiran kaava. Kaava oli istuva koira ja hiukan pieni, joten sitä oli suurennettava.
 
 
 
Näin syntyi pikku-Nappi. N. 20cm ja ilmiselvästi seropi-rotuinen. Minusta koira ei istu näin, mutta ehkä Nappi istuu!
 
 
 
 

lauantai 16. helmikuuta 2013

Riemukimara

 
Myrkynvihreää, neonkeltaista, taivaansinistä, joulunpunaista, hehkuvaa oranssia. Rakastan värejä ja niiden sommittelua. Tässä kimarassa käytin kaikki räikeimmät mitä varastostani löytyi. Mustalla höystettynä sekamelska sai jonkinlaista ryhtiä. Tulee jotenkin  mieleen 60-luvun geometriset kuviot.
 
 
Alkujaan oli tarkoitus tehdä monimutkaisemmalla kuvioinnilla. Olen nähnyt näin tehtyjä todella kauniita peittoja blogeissa ja ajattelin tehdä oman versioni. Mutta sitten syntyikin peittoni vain tasaneliöistä ja kuviot jäivät. (lue huono matikkapää!!)
 
Peitto on melko iso, 160 x 220. Tausta mustaa puuvillasatiinia.

tiistai 12. helmikuuta 2013

Vielä yksi kirjonnasta

Halusin vielä laittaa yhden postauksen kirjonnasta! Löysin tämän työn Budapestin Ecseri Piacin antiikkitorilta.

 
Teksti toivottaa hyvää huomenta. Kirjonta on todella taidokasta ja kauniisti toteutettu. Mikä aivan upeaa on tuo reunojen pitsin punominen. Kangasta on purettu niin, että siitä on lähdetty punoen tekemään pitsin näköistä:
 
 
Todella taidokasta käsityötä ja aikaa vievää. Tämän työn hinta oli n. 5e!! Koska se on VAIN käsityötä, sanoi joku.
 
Ensi kerralla sitten aivan jotain muuta...
 

lauantai 9. helmikuuta 2013

Kevään kukkia

Näin kevään korvalla ja Pääsiäistäkin odotellessa innostuin tekemään paperista kukkia. Yritin metsästää joka paikasta ennenvanhasta kreppipaperia, mistä pystyi tekemään kaikkenlaista. Vaan eipä löydy. Sen sijaan löytyi nk. kreppipaperia, mikä ei kestä kunnolla edes koskemista, kun repeää jo palasiksi. Voihan harmit sentään.

 
Silkkipaperista tein pionin ja vaikkapa pelargonin. Hieman tässä kyllä mielikuvitusta tarvitaan, mutta kukkia kumminkin. Lehdet tein siitä onnettomasta nk. kreppipaperista ja loput menikin roskikseen.
 
 
 
Tulppaani on kevään kukka, ehdottomasti!
 
Narsissit kuuluvat myös Pääsiäiseen.
 
 
Lumpeen kukka ja Pääsiäiskranssi. Koristelua voi täydentää tietysti.
 
Hyvää viikonloppua kaikille!
 
 
 
 

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Nukkekurssin satoa

Osallistuin Valkeakosken opistossa sukkahousunukkekurssille. Meitä oli 12 oppilasta ja vain neljä meistä ei ollut ennen tehnyt tällä tekniikalla nukkea/peikkoa.
Neljänä päivänä kokoonnuimme ja tietysti päätimme jatkaa ensi vuonna tätä ihanaa harrastustamme.

 
Tosi hauska nähdä kuinka erilaisia nukkeja syntyi. Monella oli jo nimikin ja oma roolinsa valmiina.
 

 
Muutamaa nukkea en saanut yhteiskuvaan, mutta kauniita olivat nekin. Mm. kaksi enkeliä.
 


 
Ja sitten omani, mitkä kuvasin jo kotona valmiiksi.
 
Innostuin ja teinkin sitten kolme nukkea, perheen.
 

Peikkojahan näistä piti tulla, mutta eipä tullut. Näin käy usein minulle. Työ alkaa viedä ja vie sitten omaan suuntaansa vähät välittäen mitä olin aikonut tehdä. Isännän tukkakin muuttui harmaasta ruskeaksi ja samoin vauvalle olin ajatellut jotain tummaa tukkaan...
 
 
 
Vaatteet tein ystävieni vanhoista vaatteista, kirpparilta ostetuista kaulaliinoista jne. Kengät keinonahkaa.  Nuket ovat isoja, n. 60-70cm. Vauvan potkupuku on kaulaliinasta ja ehkä vauva ehti jo hieman kasvaa tehdessäni sitä, kun jäi hieman ahtaaksi. Joku tarkkasilmäinen hoksasi, ettei noin vanha rouva voi olla pienen vauvan äiti!
 
 

 
 
 

lauantai 2. helmikuuta 2013

Villakirjontaa

Kun tässä olen näistä kirjontajutuista postaillut jo useammankin kerran, niin laitanpa vielä yhden.

Olin aivan unohtanut, että tein pienen "seinäryijy-rekipeiton" ja pari tyynyä jo vuonna 2005. Haluni oppia kirjontaa ja perinteistä on aina ollut haaveissani.
Kävin käsityömessuilla Tampereella silloin ja näin kivaksi yllätykseksi tyynyjen valmispakkauksia.

 
Oikealla olevan ostin ja seuraavana vuonna vasemmanpuoleisen.Tässäkin niin kuin monesti ennemminkin ongelmaksi tuli tekniikka. En osannut pistoja enkä kuvioiden ideaa. Joten ostin Helvi Taiston Rekipeitot kirjan ja aloin opetella.
 
 
Tämän peiton suunnittelin itse. Kuviot ovat kirjasta, mutta muokkasin ja väritin ne oman  ideani mukaan. (Huomioiden puutteelliset taitoni!).
 
 
Tekijän nimikirjaimet ja vuosilukuhan pitää aina olla...;);)
 
 
Pohjana on villahuopakangas, koko n. 70cmx140cm.