perjantai 6. syyskuuta 2013

Edistytään eteiseen, ja vähän sukujuurien selvittelyä

 
Kuorittu eteinen valmiina remonttiin. Hitaasti on edetty, mutta toisaalta eihän eläkeläisellä ole kiire, eihän.
 
 
 
 
Katon ornamentit maalasin 1991 ja nyt olen niihin täydellisen kyllästynyt. Se oli sitä aikaa, ja nyt kuviot saavat lähteä.


Vessa odottaa vielä putkimiestä vaihtamaan wc-pytyn ja pientä muutakin korjausta.

***
Kun remontti näyttää olevan pelkkää odottelua niin tutkailin alla kuvassa olevan kestikievarin menneisyyttä. Ja kyllä arkistot vetää niin puoleensa, ettei muutama tunti koneen ääressä tunnu missään. Selvitettyä tuli, ja monta suusta suuhun kulkenutta käsitystä tuli myös oikaistua.

 
Kuvassa kestikievarirakennus äitini maalaamassa taulussa. Muistan lapsuudesta rakennuksen hyvinkin ja ikävä kyllä se oli purettava huonokuntoisena jokunen vuosikymmen sitten.

6 kommenttia:

  1. Hosumalla ei tule kuin... sutta ja sekundaa. Parempi katsoa ja välillä huilia, niin into pysyy piukeena.

    Tiäkkö kuule, että moni maksais isot rahat, että sais noi sun käsinmaalatut ornamentit.

    VastaaPoista
  2. Remppaaminen on kivaa puuhaa, mutta ei sovi hätäisille. Yllätykset kun tuppaavat seuraamaan toisiaan ja yhden kohdan tehtyä, homma saakin jatkoa....

    VastaaPoista
  3. Hei!
    Käsitöiden lisäksi harrastan sukututkimusta. Kovin kinnostaisi missä päin tuo kestikievari sijaitsee ja oli äitisi taiteilija?

    Pirjo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Pirjo, jos haluat ottaa yhteyttä vekkim@gmail.com, koska anonyyminä en saa sinuun yhteyttä.

      Poista
  4. Kaunis vanha rakennus taulussa, siinä on henkeä.

    VastaaPoista
  5. Tsemppiä remonttiin.Nettimartan kanssa samaa mieltä maalatuista ornamenteista...

    VastaaPoista