1849 perustettu kantahämäläinen tila ja Kestikievari oli tarpeen kulkutiellä, mikä tuli suoraan Hämeen härkätieltä kohti keskistä Suomea ja Päijännettä. Kestikievareita on ollut jo 1300-luvulla Hämeen härkätiellä (tietää wikipedia), sillä reitillä oli jo tuolloin paljon matkustajia.
Kestikievarin isäntä sai etuja mm. vapautuksen sotaväkipalveluksesta. Kestikievarissa matkustajat saivat syötävää, yösijan ja alkoholijuomiakin oli tarjolla, mm. olutta, sahtia ja kotipolttoista. Kevarin sahdin maustamiseen tarvittiin Humalaa. Humalan kasvatussaloista oli annettu tarkat määräykset kuinka monta salkoa sai kasvattaa. Tultaessa 1910-luvulle määräyksistä luovuttiin.
Kuvassa oleva oma Humalani on tämän Kestikievarin riihiladon seinustalta, entisten kasvatussalkojen paikalta tuotu. Salkoja oli ollut useita reunustamassa Kestikievarin puutarhaa ja maantietä. Äitini toi humalan lapsuudenkotiini ja sieltä minä sitten omaan kotiini.
Ei ole enää Kestikievaria,
eikä riihilatoa, ei humalasalkojakaan. Mutta Humala kasvaa ja tekee edelleen liki 100 vuotiaana hedelmää. Ensi keväänä tulee siirretyksi arvoiselleen paikalle ja saa uuden kasvatussalon.
Se on tarina yhden keräämäni vanhan kasvin takana. Näitä tarinoita on muitakin.
Voi että mikä tarnia on sinun Humalallasi. Meilläkin on humala tuossa porraspielessä ja sen pitäis ensikeväänä siirtää jonnekin muualle. Miä olen ajat sitten saanut sen yhden poikani anoppivainaalta. En tiedä mistä hänelle tuo kasvi oli kulkeutunut.Talo,jossa asui on yli 100v vanha kaksifooninkinen pohjalaistalo. Poikani appiukko asustaa taloa edelleen ja pihapiirissä on paljon kasvia.
VastaaPoistaNo niin, nyt se alko: muistiinpanot kirjaa varten!
VastaaPoistaMää voisin ens keväänä ottaa, jos siis annat, tota Wanhaa Humalaa.
Ihana tarina vanhalla humalakasvilla, minullakin on joskus ollut vanhasta humalassa otettu alku, mutta se jouduttiin siirtämään, eikä alkanut uudestaan uudessa paikassa. Humalassa on kaunis kukinta.
VastaaPoistaVaarilla on humalan valtaama huvimaja, kasvin siirto kannatti ja nyt se runsaana koristaa katoksena. Yksi taimi on piharakennuksen päädyssä ja erään siirsin varjoisampaan paikkaan saunarakennuksen taakse puuta kiertämään. Meillä taidetaan olla moninkertaisesti "humalassa". Kasvin alkuperä ei ole tiedossa, mutta pihapiiri on rakennettu 1948.
VastaaPoistaKiva tarina! Kotitkotona kasvoi humalaa, mutten ole käynyt katsomassa, vieläkö siinä näkyy elonmerkkejä.
VastaaPoista