perjantai 29. marraskuuta 2013

Peikkotontut

 
Olipa kiva palata taas mieluista mieluisampaan tekemiseen. Tottahan teen kaikkea käsilläni mieluusti ja mielenkiinnolla, mutta kyllä nämä satuaiheet eläimineen, nukkineen ym. on minun rakkain tekeminen.

 
Peikkoja tein nyt. Sukkahousukasvoja olen opetellut ja harjoitellut ja mielestäni ilmeet paranevat pikku hiljaa.  Peikot halusivat myös tonttulakit joulun kunniaksi.
 


 
Systerien keskelle tuli Vaarikin (hei Mauri!) kuvaan.



 
Peikkosystereistä tuli sitten peikkotonttusystereitä.
 
 
Tänä viikonloppuna onkin monia joulutapahtumia, myyjäisiä, joulun avajaisia. Olisi ehdittävä moneen paikkaan.
Hyvaa jouluista viikonloppua!

perjantai 22. marraskuuta 2013

Sudenkorentoja ja lumitähtiä

Jo aikaisemmin tein helmistä koristeita. Helmityöt ei oikeastaan ole minun juttuni, mutta oli kiva kokeilla minkälaista saa aikaiseksi. Käytin niitä aineita mitä kotoa löytyi, joten ehkä tarkemmalla suunnittelulla lopputulos olisi ollut kauniimpi.


 
Korennot ovat melko isoja, n. reilu 10cm.

 


 
Mallit ovat helmikirjoista. Tähdissä on ohut rautalanka ja ehkä olisi voinut olla paksumpaa, jotta tähti oli tukevampi. Sitten ongelmaksi tuli pienet reiät, mutta pysyvät ryhdissä juuri ja juuri näinkin.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Lasitähtihimmelit

Tämän vuoden Käsityömessuilla Tampereella oli paljon tarjontaa. Liekö siitä johtuen, että kaksi uutta isoa hallia oli otettu käyttöön ja lisää tilaa. Miellyttävintä oli, ettei hirveetä tungosta syntynyt. Mitään uusia juttuja en niinkään löytänyt, mutta ideoita syntyi silti.

Ihastuin lasipilleistä tehtyihin joulutähtiin. Lasiputkista tehdyt himmelit oli noteerattu jo v.2010 palkinnolla, mutta perinteiset himmelimallit lasiputkista ei ole mieleeni.

 
Myyjä kutsui näitä tähtihimmeleiksi, joten eihän se ihme ole, että niihin heti tartuin. Himmelit ovat niin ihania, joskin pidän parempina aitoja rukiin oljista tehtyjä. Mutta näissä tähtimalleissa kullanvärinen lasiputki on oikein nätti.

 

 
Lasiputkia jäi yli jonkin verran, joten tein niistä palloja.
 
 
 
 

perjantai 15. marraskuuta 2013

Olkikruunut

Himmelit ovat aina olleet mieleeni ja nyt kun opettaja kädestä pitäen kässäkerhossamme neuvoi, oli ihan pakko opetella lisää.

 
Halusin ison, kellomaisen himmelin. Selailin kuvia ja kirjaston kirjoja. Kaikki olivat niin vaikeita, että aloin tehdä oman pääni mukaan taidoilla, mitkä on. Ja ehkä näin lopputulos onkin minun näköiseni.

 
Onneksi löysin hyviä rukiin olkia paikallisesta puodista. Niistä oli helppo tehdä aloittelijankin, lankana käytin ikivanhoja pellavaisia virkkauslankatähteitä. Istuin tuntikaupalla ja suunnittelin osia kohdilleen. Tosi ihanaa työtä ja niinpä sitten innostuin tekemään toisenkin:

 
Tämäkin himmeli on iso ja tarkoituksella hieman yksinkertaisempi. En syytä innon lopahtamista, vaan en halunnut siihen enää lisätä mitään.
 
Eikä tämä tähän jää. Kädentaitomessuilta Tampereelta ostin pieniä lasiputkia ja aion opetella tähden tekoa. Saa nähdä osaanko. Aivan ihanaa joulutekemistä, suosittelen.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Kuusenkoristeita Lauschasta ja Böömistä

Suomen lasimuseossa esiteltiin ensimmäisen kerran v. 1987 lasisia joulukuusenkoristeita. Asuin itse tuolloin Norjassa, mutta jo v. 1991 palattuani kotimaisemiin ostin ensimmäisen saksalaisessa Lauschan lasikaupungissa puhalletun koristeen. Sen jälkeen niitä on kertynyt pieni kokoelma. Kerään lähinnä hahmoja en niinkään joulupalloja.

 
Lauschan suupuhalletut ja käsinmaalatut joulupallot ja koristeet ovat kuuluisia ja keräilijöiden suosiossa. Sanotaan, että kaupungissa lapsetkin puhaltavat lasia koristeiksi. Koristeita on valmistettu kaupungissa jo 1800-luvun puolivälissä. Sieltä monien historian vaiheiden jälkeen koristeet kulkeutuivat Amerikkaan ja sieltä maailman valloitus alkoi. Koristeita vietiin myös Böömiin nykyisen Tsekin alueellekin ja kaikkihan tuntee böömiläisen lasin.
 
 
Suomeen laskoristeet tulivat jo 1850-luvulla, mutta hyvin harvoilla oli niiden hankkimseen mahdollisuutta. Vasta 1930-lukuun tultaessa vähitellen lasikoristeet tulivat tutuiksi myös meillä.
Suomessa lasisten koristeiden valmistus alkoi 1950-luvulla.
 
 
 Alimmaisessa joulupukissa olen ihaillut noita silmiä. Vain käsin maalaten saa noin ilmeikkään.





 
Tämä ihana jääkarhu on ostettu v. 2002 ja se on ehdoton suosikkini.


 
 
 
Alla olevat ovat böömiläistä lasia Tsekeistä, tavallaan Lauschan jälkeläisiä.  Nämä koristeet ovat tämän vuotisesta museon näyttelystä. Mielestäni näillä ei ole samanlaista karismaa kuin Lauschan koristeilla.
 


 
Lasimuseolla on myyjäiset 23.11.13, jolloin böömiläisiä ja saksalaisia koristeita on mahdollisuus ostaa. Lauschan koristeita ei tänä vuonna ole myynnissä, mutta Lauschalla on myös nettikauppa nykyään.
 
 

lauantai 9. marraskuuta 2013

Vaikka mitä sälää

 
Kultainen rasia, johon voi laittaa vaikkapa ihanan tuoksuisen joulukakun. Mukava vaihtoehto joulukukan sijasta. Aikaisemmin tein piparkakkurasioita piparkakuille. Tässä on aivan ihana perhoskangas, missä hieman kimalteitakin.

 
Viimeinen mehujauhekokeiluni. Värjäsin harmaan langan punaisella ja tämä KAMMOlanka oli sitten johonkin käytettävä. Kudoin KAMMOlapaset. Koolaidit ei taida olla minun juttuni sittenkään.

 
Viimeisin juttuni on nämä isänpäivälahjat. Pyydettiin tekemään, joten minähän tein. Tällä kertaa tein hieman yksinkertaistetun version tästä aiheesta, mutta ihan mukavalta näyttävät.

 
Seuraava postaus tuleekin Riihimäen lasimuseon näyttelystä, mutta nyt
 
Hyvää isänpäivää! Omallenikin sinne pilven reunalle.

tiistai 5. marraskuuta 2013

Himmelitohtorilla

Ullakon kätköissä oli liki 15 vuotta sitten hankkimani himmeli. Hieman rispaantuneena ja tummuneena. Soitin himmelikurssimme pitäjälle, että olisiko tässä jotain tehtävissä, koska pidän kovin tästä mallista.



 
Niinpä tämä himmelitohtori Mirja otti himmelini korjattavakseen. Olki oljelta korjattiin vammat ja hieman liimaakin käytettiin. Mirja on taitava himmelisti ja korjaus onnistui täydellisesti.
 
 
Halusin himmeliini jotain lisää ja roikkuvaa. Eeva Kosken Himmeli-kirjasta löysin ohjeen ja niinhän aloin opetella "kristallien" tekemistä.

 
Yllä sitten valmiina tämä jo roskis-uhan alla ollut himmeli. Mielestäni aivan ihana, vaikka uudet oljet ovatkin hieman vaaleampia.
Olen saanut sellaisen himmeli-pureman, että varmasti teen kokonaisen ihan itse! Oljet on jo ostettuna.
 
 
 
 

lauantai 2. marraskuuta 2013

Uutta oppimaan ja muisteluita

 
Kouluissa järjestettiin puhdetyökilpailuja 50-luvulla. Voitin tuolla piirustuksellani v. 1956 kolmannen palkinnon kilpailussa. Käsitöihin tämä liittyy siksi, että palkinto oli ompelukuvia Disneyn aihein. Kuvat ommeltiin ääriviivoiltaan eri värisillä langoilla ja valmista tuli. Olin kyllä 7 vuotiaan suurella kokemuksella kertonut äidille, että turhan helppoja juttuja!
 
Piirustus on täyttä historiaa. Eipä ole enää höyryvetureita eikä punalakkista junanlähettäjääkään. Riihimäellä kun oltiin, junat kuuluivat elämään.



Malttamattomana odottelen käsityökerhomme himmeli-kurssia. Olen aina halunnut oppia tekemään perinteisellä tavalla himmelin. Eija Kosken Himmeli-kirjan kannessa (mustalla pohjalla kuvassa) on niin ihastuttava taideteos-himmeli, ettei voi kun ihailla. Tuollaista en ikinä osaisi tehdä, mutta jospa helpompaa kaunista, perinteistä.

Hyvää Pyhäinpäivää!