maanantai 1. heinäkuuta 2013

Kyllä se syntyy...

Peittoni on hahmollaan. Mallista saa jo hieman käsitystä.



Aikaisemmassa postauksessani kerroin kuinka materiaalit oli loppua kesken. Ja vaikka lisääkin pinkoistani löytyi, loppuihan tuo keltainen. Sain kuitenkin siedettävän kokoisen peiton, vaikka jouduin yhden kuviorivin jättämään pois. Kirottua.

Kuten Tilkunviilaajakin kertoi, kankaan menekki on melkoista. Joka palasta lähes puolet leikataan pois. Väreihin olen tyytyväinen, vaikka jouduin niitäkin vähän säveltämään, kun tuo keltainen loppui.
Malli on kyllä edelleenkin mieleeni. Ja tämä on elämäni ensimmäinen vaikeiden blokkien työ. Neliöitä olen kyllä ennenkin tehnyt.  Vähän tässä jo mietin, jospa tekisi toisenkin eri väreillä!!