Sukkia, huivi

 

.Takatalven kynsissä puutarhatyöt odottaa. Kaikki 114 pelargonia odottaa myös aurinkoa ja kevätilmaa. Sukkien tekoon kyllästyneenä pengoin lankavarastoani siitä kauimmaisesta unohdetaan -laatikosta. Yli 10v sitten Tallinnasta ostamani ohuen ohut merinolanka osui käteeni. Mietin mitähän tästäkin voisi tehdä. Sopivasti Strömsön Lee kutoi helppoakin helpomman kolmiohuivin. Ja siitähän se idea syttyi.

Ja niitä sukkiakin tein vielä parit, mutta kyllä nyt on kiintiö täynnä. Tosin kivoja lankoja on jemmassa.

Ylimmässä kuvassa jämistä keräsin sukat.

Alimmassa kuvassa kirjavaa jämäkeltaista sekä itsevärjäämääni kirkaan keltaista keltasauramosta sekä tumman punainen punajuuresta.

. 

Jakkupusero

 

Piiitkäästä aikaa eli n. 50v  jälkeen innostuin ompelemaan vähän vaativampaa kuin t-paidat.

Muistoissani oli tämä äidin v. 1975 ompelema jakku. Lempijakkuni silloin. Päätin kokeilla miten onnistuisi näin pitkän ajan jälkeen ommella jakku. 

Monien selailuiden ja kiertelyjen jälkeen löysin sopivan kankaan ja kaavat. Ompelu sujui kuin sujuikin hyvin, kun ompelujärjestyskin muistui mieleen.  Suuremmitta ongelmitta sain jakun tehtyä ja mikä parasta kaava oli sitä mitä piti. Olin niin tyytyväinen aikaansaannokseeni.

 Sukatkin sain valmiiksi. Vuorettelin aamut ompeluun, sitten muut työt mm. puutarhan siistimistä talven jäljiltä, tv-n ääressä sitten kudoin. Sukat on Sissukan ohjeen mukaan mukaeltu eli muutin koon ja mallin, vain koira jäi alkuperäisestä.

Ja sitten puutarhaan töihin.

T-paitatehdas

 

Kun vihdoin löysin sopivan kaavan, alkoi puseroita syntyä. Kuvan kangas inspiroi kirjavilla väreillä. Oikein tarkasti katsottuna Lego-palikoita!

Ystävätär ihastui tähän ketturepolaiskankaaseen. 

Ja vielä voikukkahattaroihin:

Aivan ihania kankaita on tarjolla. Riippuu vain käyttäjästä, haluaako hieman poiketa tavallisuudesta tai ei.

Jotta myös tv:n ääressä jotain tehtynä:

Hauskaa pääsiäistä

 

Hauskaa pääsiäistä!

Sukkia taas ja ompeluakin

Olen niin tykästynyt näihin lähes itsellään valmistuviin sukkiin.

Ei tarvitse muuta kuin ottaa langan päästä kiinni ja katsoa alla olevasta taulukosta montako silmää mihinkin kokoon tarvitaan.

Kuvat näyttää miten menettelet missäkin vaiheessa.

Ja ei kun kutomaan pelkkää oikeeta, kunnes merkkilanka ilmoittaa, että nyt ollaan kantapäässä.

Kuviot näytetty vyötteessä ja syntyvät itsestään.

Tavissukat syntyi jämäkorista löydetystä pikkuvyyhdistä. 

Molemmat syntyivät tv:tä katsellessa.

Ompelin myös lähes 45v tauon jälkeen paitapuseron. Kun en ollut varma taidostani, otin kirpprilta ostetun verhokankaan harjoitteluuni.

Kangas ei ollenkaan ole mieleeni vaatteena, mutta oikeen sopiva harjoitteluun.  Hieman täytyi miettiä mm. kauluksen tekoa,  mutta  ihme kyllä osasin tehdä suuremmitta virheittä.

Kyllä ompeleminen on vaan niin kivaa. 

Ompeluksia

 

Ennen ommeltiin vähällä rahalla kivoja vaatteita, nykyään ommellaan hinnakkaista kankaista kivoja vaatteita. Nettikauppoja selaillessani huomasin suuria hintaeroja esim. suosituissa trikoissa.Laatukin heittelee ja usein jää arvailun varaan.

Yllä olevan autokankaan nappasin mukaan poistolaarista pienellä hinnalla. Löysin sattumalta hyvät kaavat. Niissäkin valtavasti eroja. Toiset hyvin kuositeltuina kokoon nähden, toiset taas ei sinne päinkään. 

Mäyriskankaan ostin nettikauppiaalta onnistuneesti. Samoilla kaavoilla tein molemmat. 

Nyt kun kaikki kirjava on taas tullut suosituksi, laitan alle kuvan vuodelta 1975. Päälläni äidin ompelema vakosamettitakki, mikä kelpaisisi täysin tämän päivän vaatteeksi.

Kuvasin kuvasta, jäi vähän epäselväksi. Mutta ompeleminen on niin kivaa ja uudet ideat jo odottaa.

Pönttöpäivä

 Suomen Metsästysmuseolla järjestettiin lähes 3 vuoden tauon jälkeen pönttöpäivä.  Pönttöpäivä oli alunperin riihimäkeläisen Paloheimo Oy:n perinne, minkä Suomen Metsästysmuseo herätti uudelleen henkiin keväällä 2010 yhteistyössä Versowood Oy:n kanssa. (Paloheimo oli välillä muuttunut Versowoodiksi).

Riihimäen partiolaiset sahasivat Versowood Oy:n lahjoittamat laudat valmiiksi nikkaroitaviksi. Birdlifen edustajat opastivat kokoamisessa. Naulatkin  oli pienissä paperipusseissa valmiina.

Väkeä oli paljon ja monet veikin tarpeet kotiin valmistettaviksi. Vasarat taisivat loppua.  Parkkipaikatkin täyttyivät hetkessä. 

(tapahtuman mainoskuva)

Hakkasin kokoon kolme ja kun aukon suojapellit unohtuivat ostaa, laitoin mitä löytyi. Katot suojaan vielä muovilla, jotta poikaset eivät kastu sateella. Nyt kun vielä saisin nämä puihin!