Kuvioharjoittelut jatkui. Täytyy myöntää, että harjoittelu ja etikka auttaa, ei ole enää niin epätasaista. Hoksasin myös, että lankojen juoksu sormilla on tärkeetä.
Malli on Sissukan viimeistä kirjasta. Hiukan muuntelin mieleisekseni.
Jottei pakkaspäivät sisällä kulu ihan ohi, aloin uutta versiota puserosta, minkä jo kertaalleen purin.
Paljon on näkynyt facebookissa huppuhuivin ohjeita. Innostuin kokeilemaan ja kun langatkin löytyivät varastostani, ei kun kutomaan.
Otin Lankavalta Lee Esselströmin ohjeen:
Ja parissa illassa sain tehtyä isoilla puikoilla. Lankana nyppyinen mohair. Joku ikivanha saksalainen lanka.
Näin tammikuussa tuli mieleeni tämän blogini aloitus. Tai ei tämä, vaan kaatuneeseen vuodatukseen. Ehdin olla vajaat kolme vuotta siellä, kunnes koko vuodatus kaatui. Kaikki kuvat, jutut, yhteydet katosivat monelta taivaan tuuliin.
Onneksi sain kopioitua tekstit ilman kuviani talteen. Paljon kuitenkin katosi ja monilta meni kaikki.
Tämä bloggeri tuli pelastukseksi. Perustin tänne uudestaan blogini. Huonon kuvan aloitussivustani laitan tähän:
Ostin Sisko Moilasen "Sissukat" uusimman kirjan Luonnon lumoissa. Jaksan uskoa, että kyllä minäkin joskus opin kirjoneuleita kutomaan. Olen opetellut lankojen pitoa sormien päällä, mikä lanka eteen ja mikä taakse, älä tee kireetä jne. jne. jne.
Ihastuin kielosukkiin, kirjan ensimmäinen ohje. Väritkin niin kesäisen raikkaat ja ohjekin näytti helpolta.
Vanha koneeni hyytyi, ja olihan se palvellutkin jo parikymmentä vuotta.
Tämä kaamos antaa hyvän syyn istua mukavasti kutomaan ja äänikirjaa kuuntelemaan. Joulukaan ei aiheuta minkäänlaista stressiä.
Pikkuisille kudoin tumput ja sukat. Etukäteispukinkonttiin menee.
