Paikallisella Ruustinnan Lankapuodilla oli myynnissä kiva lanka. Olihan sitä pakko kokeilla. Lanka on italialaisen suunnittelema sveitsiläiselle tehtaalle.
Koska lankaa oli vain kaksi kerää, oli jatkettava 7veikalla. Sain kuin sainkin villatakin ja ilman ohjeita.
Puutarhan päivittäminen vei kevätaikaa. Ulkokasvit ja myös sisäkasvit tarvitsivat hoitoa. Vihdoin vein viimeisetkin kaktukset ulos.
Vanhatpojat ovat alkujaan 50-60-luvulta. Isoin kukkinut useasti. Ulkoilevat tutussa seurassa ison kiven kupeessa.
Dragon Fruit, Pitaija on kolme-neljä vuotta sitten ostettu ja valtavan suuri. Ja painava. Muitakin lehtikatkuksia olen kerännyt 12 kpl.
Kaikki pelargonit, 123 kpl on kasvihuoneessa, kuistilla, sisällä. Rakastan vanhoja suomalaisia pelargoneja, joilla on tarina. Niistä riittäisi juttua pitemmästikin.
Siivotessani kaappeja löysin äitini perintönä sängynpeiton virkkauksen. Hän on todennäköisesti aloittanut työn 70-luvulla, jolloin lähes jokainen virkkasi sängynpeittoja.
Huolella tallennettu, paitsi ohje puuttui. Mary Oljen kirjasta löytyi malli ja sitten valkeni, että olen mallia virkannut pellavalangasta 70-luvulla. Äiti on muuttanut silmukkamääriä ilmeisesti saadakseen neliöstä isomman.
Yritän nyt tehdä työtä ainakin eteen päin ellen ihan valmiiksi asti saa. Kaipasin virkkausta pitkästä aikaa ja tässähän sitä riittäisi pitkäksi aikaa.
Luulen, että kaikki kalastajanlangasta virkatut työt on tulossa taas. Ryijyille kävi samoin. Ja se on hieno asia.