Kiirastorstai 2024

 

HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ!

Kirjontaa

Kirjonta jatkuu. Tämä pienempi liina on alkujaan koulun välikäsityöni ja kulkenut kaapista kaappiin vuosikaudet. Nyt sain tehtyä valmiiksi ja onneksi langatkin oli tallella. Pitsikin löytyi varastostani. Kovasti tykkään lopputuloksesta.

Onneksi näissä vanhoissa malleissa on käytetty hyviä materiaaleja. Ovat säilyneet hyvin ja helppo pestä ja kunnostaa.

Toinen liina onkin jäämistöstä saatu ja arvioin 60-luvun pellavaliinaksi. Kuviot tosi helpot, mutta ketjupistot oli opeteltava uudestaan.

Yksinkertainen, mutta kaunis.

Kirjonta jää nyt sivuun. Hanget sulaa ja puutarhatyöt alkaa. Ostin jo uuden akkusahan ja sillä on hyvä siistiä paikkoja. Myös pelargonikokoelmani vaatii hoitoa. 

 

Perintöliina

 

Kymmenen vuotta siihen meni! Sain keskeneräisen pellavaliinan sukulaiselta. Olen kirjonnasta kirjoittanut jo 2013.

(https://vekki.blogspot.com/2013/07/kirjonta-aarteita.html)

Innostuin kaivamaan varastostani tekeleen,  ja pistojen tekniikkaa muistelemaan.

Melkoisen surullinen näky ja nuhraantunutkin vuosien säilytyksessä.

Pienellä tekniikkaharjoittelulla sain kuin sainkin liinan kirjottua valmiiksi. Toki aiempi tekijä oli ollut paljon taitavampi. Pistot niin kauniita ja tasaisia.

Reunapitsit kutistuivat 40 asteen pesussakin. Mutta vanhat veritahrat sain hyvin pestyä pois.

Olen vuosia sitten pelastanut kirpparilta löytämiäni kirjoliinoja. Tosi kivaa tekemistä ja onnistunut lopputulos on suuri ilo.

( https://vekki.blogspot.com/2012/12/brodeerattu-kirppariloyto.html )

Noitia liikkeellä!

 

Kyllä! Noidat liikkuu jo. Tänään meille ilmestyi muutama mm. Hexaliina, Eilaorvokki, Narsiska, Leenukka, Tähtimö ainakin.  

Iloinen Eilaorvokki on joukkueen nauravaisin. 

Narsiska heiluttaa tervehdyksen.

Kyllä Maijastiinan molemmat kädet on yhtä suuria!

Eikä noidat vihaisia ärripurreja ole, sanoo Leenukka ja Tähtimö.

Kun lentää, tukkakin menee sekaisin.