tiistai 7. helmikuuta 2023

Jämistä ja vähän uuttakin

 Siivotessani kangaslaatikoita tarttui käsiini joskus vuosia vuosia sitten Ikeasta ostamani jämätilkkurullat. Loistokeksintö Ikealta myydä ylijäämät ja kangasrullien loput valmiiksi leikattuina tilkkupaketteina ja vieläpä vain muutaman euron hintaan.

Tarvitsin ompelukoneen päälle reilun kokoisen peiton. Ja idea oli valmis. Sommittelin palat, ompelin peiton ja kanttasin joullunpunaisella kukallisella vinonauhalla. Tuli mieleeni, että ikinä ei kannata heittää mitään pois!


Muistelin, että yhdessä ystävättäreni kanssa näitä palarullia ostamassa olimme. Hänkin löysi omansa. Ja hänelle ompelin isomman peiton. Riemunkirjavaa, mutta niin oli materiaalikin.


Seuraavaksi siirryin lankalaatikoitten kimppuun. Pitkään mukana kulkeneet Pirtin kehräämön hahtuvavillat tuli heti työn alle. Minulle tuttu 8 palan malli ja viimeiseksi voimakas huovutus. Koska tuo hahtuva on niin helposti kuluvaa, ompelin töppösten pohjaan nahkapohjat. Hieman oli rei`ittäjä tylsä, mutta kyllä pelitti.

Tässä alku ennen
huovutusta. Sakset osoittaa koko.



Kudoin uudesta Novitan Runosta polvipituiset sukat. Aivan ihana lanka ja kun vielä mieleinen yksivärinen löytyi, ostin langat (vastoin niitä pyhiä lupauksia, tiedätte kyllä).

Huomaatte varmaan, että kerät sekaantuivat kantapäiden jälkeen ja niin toisesta tuli keltainen ja toisesta punainen. Eipä haittaa. Sekä sukat että töppöset lämmittävät nyt Saksassa ja ovat kuulemma aivan superihanat.