Trikookuteesta vanhasti

Viime kesänä kitupiikki-ihmisenä ostin trikookudemyyjältä jämäsäkin kuteita. Säkissä oli sekalainen kasa erivärisiä ja erilaatuisia trikookuteita tuhannessa solmussa. Selvitin ne ja mietin mitähän näistä tekisi. Koska mitään inspiraatiota ei syntynyt, laitoin kuteet sivuun.

 

Toissapäivänä sitten välähti. Vessan matto! Ei pitsiä, tai ympyrää. Vaan ISOÄIDINNELIÖITÄ.

Värejäkin satttui olemaan juuri marmorilaattaan sopivia.

 

 

Virkkaaminen ei ole koskaan ollut minun lajini, enkä edes tykkää virkkaamisesta. Puhumattakaan isoäidinneliöistä, ei vaan iske. Mutta tästä trikookuteesta tuli oikeastaan ihan hauska versio tuosta super-suositusta mallista. Ja kiva tehdä...