Ida-mummun pelakuuksi ristimäni upeus on seurannut minua lähes elämäni. Lapsuudessa muistan maalla mummulassa kuistin ikkuvat olivat vuorattu näillä pelargoneilla. Mummum ylpeys, johon ei saanut koskea.
Mummulta kulkeutui pistokkaita oman äitini kasvatettavaksi ja niin se kasvoi meidänkin ulkoeteisen ikkunoilla, kunnes siirtyi minun mukaani minun kotiini.
Ida-mummun historian olen pystynyt selvittämään aina sotiin asti.
Alla Ruotain mummo. Tämän sai pistokkaana ja antajalla ei tietoa taustastaan. Kuva on Peltosen puutarhan. Sieltä sain tiedon, että heidän kantansa olisi lähtöisin Saaren kartanon Keudan puutarhamyymälästä.
Alla Kaksi mummua. Tosi kaunis vanha pelargoni Tampereen seudulta. Tämän sain ystäväni siskolta. Tämänkään mummun taustasta en tiedä enempää, mutta olisi mielenkiintoista tietää. Väri on todella räikeä oranssi.
Mummujen aarteet ovat sitkeinä säilyneet meidän iloksi ja onneksi niiden säilymistä mm. Suomen pelargoniyhdistys edistää. Pelargonit on vaan niin ihania, kunpa osaisivat kertoa tarinoitansa.
