Villaa koirille

 Suuressa islantilaisneuleboomissa innostuin minäkin kutomaan kuvioneuleita. Tein serkkukoirille Palmerille ja Miloulle kunnon pakkasvetimet.

Vielä toinen on vaiheessa, mutta eiköhän valmista synny pikapuoliin. Kyllä olikin haastava tehtävä. Takalahkeitten kanssa jumpperin ohjetta ei niin vaan löytynytkään. Toinen haaste oli mittojen puute. Tehtäväksi jäi soveltaa mäyräkoiran mittoja bichon friselle ja loppu sitten sävellettiin omasta päästä.

Sovittakaan ei voi, kun korona kiusaa ja kohdekoirat oleilevat Hirvensalmella saaressa hiihtoloman vietossa,  Pidän isoja peukkuja, että ovat sopivia.

Hyvää aurikoista viikonloppua, nyt ulkoillaan!

Vauvanukkeprojekti

 

Ostin neljä paperimassavalupäätä. Aiemmissa postauksissa esittelen kolme ja nyt viimeisenä vauvan. Tämä vauva on valu vanhansa By Lo Babystä, ja koska se on uusvalu, niin en myöskään yrittänytkään jäljitellä  alkuperäistä maalauksessa tai vaatetuksessa. Alkuperäinen Armand Marseillen on aivan ihana vaatetusta myöten. 

Mitään kaavoja ei ollut ja jouduin vartalon tekemään lähes mutu-tuntumalla, mutta kyllä se onnistui.

Aikaisemmin olen maalannut myös posliinisen vauvan. Hänellä on mohairia vauvan hiukset. Kaikki ostin joskus nukkemessuilta Vanhalta ylioppilastalolta. 

Seuraava projekti onkin aivan muuta. Olen myös innostunut näihin islantilaisneuleisiin. Tarvitsin projektiini toisetkin pyöröpuikot, mutta mitä ihmettä!! Pyöröt on loppu lähes kaikkialta. Neljännestä kaupasta satuin sitten saamaan lähes viimeiset puikot. Tästä seuraavalla kerralla.

Nuken tekoa

 

Nuken tekeminen jatkuu. Neljästä ostamastani nyt valmiina kaksi edellisessä postauksessa esittelemääni ja nyt valmistui kolmas vähän isompi tyttö.

Pienenä salaisuutena, kun en löytänyt sopivaa peruukkia, korvasin sen tupsulakilla ja hyvin sopii.

Tällä nukella on massalkädet ja jalat, kangasta muu vartalo.

Vielä on tekeillä vauvanukke. 

Nukkeilua

 

Pitkästä pitkästä aikaa tartuin siveltimiin ja nuken tekopuuhiin. Onnistuin saamaan paperimassavalut vanhojen nukkien päämuoteista. Ja siitä innostus taas lähti. Maalasin akryyliväreillä.

Oli hankala maalata näin pieniä kasvoja, nuket ovat n. 20cm pitkiä. Oikean puoleinen, punapukuinen on kopiovalu Martta nukesta Pikku-Sisko ja sinipukuinen kopiovalu Minerva-nukesta. Yritin jäljitellä vanhaa tyyliä, mutta en ole tyytyväinen tulokseen.

Yhteiskuvassa jo aiemmin tekemäni nuket ja onpa joukkoon mahtunut Tukholman vanhasta kaupungista joskus 80-luvun alussa ostamani ranskalainen uusvanha. 

Tämän nk. Olga-nuken tein  ensimmäisellä nukkekurssillani 1985. Olga-nuket tulivat Alankomaista ja suosio oli todella suuri ja kursseja järjestettiin. Massasta tekeminen oli uutta silloin. Pää muovailtiin Das-massasta ja sekin oli uutta.

Uhkea daami on myös tuon vuoden tekemisiäni. Kauniissa kultailtapuvussa. Kankaan sain työkaveriltani, joka toi sen Syyriasta. Tuo ihana tukka tuo mieleeni ne lapsuusajan leikit, kun Tarjan kanssa kaivettiin ruohomättäitä, juuret pestiin hyvin ja niin saimme pitkätukkaisen nuken jolle kampauksia tehtiin.