Ompelua ja ompelukoneen hyrinää

Innostuin kokeilemaan tilkkupeiton tekoa minulle uudella tavalla. En ole koskaan ennen tehnyt kaarevilla kuvioilla tilkkupeittoa saati sitten valkoista. Valkoinen väri on yksi suuresti karttamani, eikä huushollista juurikaan valkoista löydy.

Ohjeet peiton tekemiseen löysin kirjaston poistomyynnistä ostamastani Rosemary Wilkinsonin Tilkkutöiden käsikirjasta. Sinänsä hauska yksityiskohta, kun käsikirjan ohjeessa oli virheitä! Käsikirja neuvoo siis virheetkin. No onneksi ei tullut suurta haittaa: katso molemmat päätyreunat.

Tilkkupinta on mielestäni hyvä, vaikka ohjeessa oli epätarkka ompeluohje reunablokeille. Olisin kääntänyt nuo blokit toisin päin, jos olisin tajunnut ajoissa. Näillä mennään ja reunakaitaleet tulee valkoiset punaisen kanttauksen kanssa. Eli sain kuin sainkin omat puumerkkini malliin. Tapanani kun on muutella mallit mieleisekseni.

 Ompelukaveri kuorsasi sikeitä ompelupöydän alla. Hyrinä on niin väsyttävää ja varmaa on, että nyt menee muutama tunti. Heti kun suljen koneen, hyppää Karkki pystyyn, että valmista tuli.