Retkeni alkoi Hauhon Rouwasväen ja Kahvila-Galleria Kissanpöydän kesätorilta. Myytävänä oli paljon perinnetaimia, vanhojen pihojen kasveja. Tämä oli varsinainen kohteeni, mutta niin usein matkalla näkee ja löytää uusia ideoita. Matkan päämäärästä tuleekin sitten ihan muuta. Sääli, että kamera unohtui autoon, joten mitään kuvia en saanut kesätorilta.
Kiersin Hauhon Wanhan Raittin. Ja tutustuin ylläolevassa kuvassa olevaan kivikirkkoon keskiajalta. Aivan upea kirkko. Todennäköisesti jo 1500-luvulta. Kirkossa on myös Suomen vanhin vaivaisukko Sokea Bartimeus.
Kirkolta alkaa myös wanha raitti.
Tiiviisti rakennettu alue Hauhonselän maisemassa. Sanotaankin Hauhon Pispalaksi niin korkealla harjulla ollaan. Upeita vanhoja rakennuksia ja kauniita pihapiirejä on kunnostettu ja säilytetty.
Matkani jatkui Pälkäneelle. Tiesin torilla mahdollisesti olevan puutarhurin, joka kertoi Tillipionista jo viime vuonna.
Onneksi hän olikin myymässä kukkia. Sovimme Tillipionista ja löysin häneltä aivan ihana Begonin, tumman punaiset lehdet ja valkoiset kukat. Aivan ihana uusi tuttavuus.
Puutarhuri kertoi, että Luopioisten Aitoossa olisi kiinnostava huutokauppa juuri alkamassa. Nopeasti sinne, 18 km ja samalla voitaisiin katsella äitini lapsuuden maisemia.
Kyllä oli keräilijän unelmia.
Sitten kyläiltiin ja muisteltiin menneitä sukulaisten hoivissa. 84v ja 86v melkein-siskot tapasivat pitkästä aikaa ja puhetta riitti. Luvattiin tavata pian uudelleen.
Jälleen mukava ex-tempore-reissu. Näin on kiva matkustella. Antaa tien viedä ja mielen avoimena.