Hau hau Nappi

 

Nappi, pieni pentu syntyi keinoturkiksesta ja asettui taloksi. Kirpparilta löysin ison mapillisen talteenotettuja kaavoja, malleja, lehdistä leikattuja ohjeita. Mukana oli myös erilaisia ristipisto-ohjeita, mitkä annoin Tarjalle, sillä ristipistot on alue, mitä en hallitse ollenkaan. Mukana oli nallen kaavoja ja sitten jännä koiran kaava. Kaava oli istuva koira ja hiukan pieni, joten sitä oli suurennettava.

 

 

 

Näin syntyi pikku-Nappi. N. 20cm ja ilmiselvästi seropi-rotuinen. Minusta koira ei istu näin, mutta ehkä Nappi istuu!

 

 

 

 

Riemukimara

 

Myrkynvihreää, neonkeltaista, taivaansinistä, joulunpunaista, hehkuvaa oranssia. Rakastan värejä ja niiden sommittelua. Tässä kimarassa käytin kaikki räikeimmät mitä varastostani löytyi. Mustalla höystettynä sekamelska sai jonkinlaista ryhtiä. Tulee jotenkin  mieleen 60-luvun geometriset kuviot.

 

 

Alkujaan oli tarkoitus tehdä monimutkaisemmalla kuvioinnilla. Olen nähnyt näin tehtyjä todella kauniita peittoja blogeissa ja ajattelin tehdä oman versioni. Mutta sitten syntyikin peittoni vain tasaneliöistä ja kuviot jäivät. (lue huono matikkapää!!)

 

Peitto on melko iso, 160 x 220. Tausta mustaa puuvillasatiinia.

Vielä yksi kirjonnasta

Halusin vielä laittaa yhden postauksen kirjonnasta! Löysin tämän työn Budapestin Ecseri Piacin antiikkitorilta.

 

Teksti toivottaa hyvää huomenta. Kirjonta on todella taidokasta ja kauniisti toteutettu. Mikä aivan upeaa on tuo reunojen pitsin punominen. Kangasta on purettu niin, että siitä on lähdetty punoen tekemään pitsin näköistä:

 

 

Todella taidokasta käsityötä ja aikaa vievää. Tämän työn hinta oli n. 5e!! Koska se on VAIN käsityötä, sanoi joku.

 

Ensi kerralla sitten aivan jotain muuta...

 

Kevään kukkia

Näin kevään korvalla ja Pääsiäistäkin odotellessa innostuin tekemään paperista kukkia. Yritin metsästää joka paikasta ennenvanhasta kreppipaperia, mistä pystyi tekemään kaikkenlaista. Vaan eipä löydy. Sen sijaan löytyi nk. kreppipaperia, mikä ei kestä kunnolla edes koskemista, kun repeää jo palasiksi. Voihan harmit sentään.

 

Silkkipaperista tein pionin ja vaikkapa pelargonin. Hieman tässä kyllä mielikuvitusta tarvitaan, mutta kukkia kumminkin. Lehdet tein siitä onnettomasta nk. kreppipaperista ja loput menikin roskikseen.

 

 

 

Tulppaani on kevään kukka, ehdottomasti!

 

Narsissit kuuluvat myös Pääsiäiseen.

 

 

Lumpeen kukka ja Pääsiäiskranssi. Koristelua voi täydentää tietysti.

 

Hyvää viikonloppua kaikille!

 

 

 

 

Nukkekurssin satoa

Osallistuin Valkeakosken opistossa sukkahousunukkekurssille. Meitä oli 12 oppilasta ja vain neljä meistä ei ollut ennen tehnyt tällä tekniikalla nukkea/peikkoa.
Neljänä päivänä kokoonnuimme ja tietysti päätimme jatkaa ensi vuonna tätä ihanaa harrastustamme.

 

Tosi hauska nähdä kuinka erilaisia nukkeja syntyi. Monella oli jo nimikin ja oma roolinsa valmiina.

 

 

Muutamaa nukkea en saanut yhteiskuvaan, mutta kauniita olivat nekin. Mm. kaksi enkeliä.

 

 

Ja sitten omani, mitkä kuvasin jo kotona valmiiksi.

 

Innostuin ja teinkin sitten kolme nukkea, perheen.

 

Peikkojahan näistä piti tulla, mutta eipä tullut. Näin käy usein minulle. Työ alkaa viedä ja vie sitten omaan suuntaansa vähät välittäen mitä olin aikonut tehdä. Isännän tukkakin muuttui harmaasta ruskeaksi ja samoin vauvalle olin ajatellut jotain tummaa tukkaan...

 

 

 

Vaatteet tein ystävieni vanhoista vaatteista, kirpparilta ostetuista kaulaliinoista jne. Kengät keinonahkaa.  Nuket ovat isoja, n. 60-70cm. Vauvan potkupuku on kaulaliinasta ja ehkä vauva ehti jo hieman kasvaa tehdessäni sitä, kun jäi hieman ahtaaksi. Joku tarkkasilmäinen hoksasi, ettei noin vanha rouva voi olla pienen vauvan äiti!

 

 



 

 

 

Villakirjontaa

Kun tässä olen näistä kirjontajutuista postaillut jo useammankin kerran, niin laitanpa vielä yhden.

Olin aivan unohtanut, että tein pienen "seinäryijy-rekipeiton" ja pari tyynyä jo vuonna 2005. Haluni oppia kirjontaa ja perinteistä on aina ollut haaveissani.
Kävin käsityömessuilla Tampereella silloin ja näin kivaksi yllätykseksi tyynyjen valmispakkauksia.

 

Oikealla olevan ostin ja seuraavana vuonna vasemmanpuoleisen.Tässäkin niin kuin monesti ennemminkin ongelmaksi tuli tekniikka. En osannut pistoja enkä kuvioiden ideaa. Joten ostin Helvi Taiston Rekipeitot kirjan ja aloin opetella.

 

 

Tämän peiton suunnittelin itse. Kuviot ovat kirjasta, mutta muokkasin ja väritin ne oman  ideani mukaan. (Huomioiden puutteelliset taitoni!).

 

 

Tekijän nimikirjaimet ja vuosilukuhan pitää aina olla...;);)

 

 

Pohjana on villahuopakangas, koko n. 70cmx140cm.

 

 

 

 

Virkkausta ja villakirjontaa

Nettikaupan alennusmyynnistä tilasin aivan ihanat kirjat.

Lesley Stanfieldin virkkauskirja sisältää pikkuvirkkauksia hyvin ohjein. Kuvat on selkeitä ja ohjeet sanoin ja kuvin selitettynä.

Kannessa on kiva Sormustinkukka ja Lehtimato varressa. Sinitiainen on kertakaikkiaan mahtava ja siihen on yksityiskohtaiset ohjeet.

 

Kirjassa on kauniita perhosia ja mm. kudottu Ampiainen.

 

 

Ampiaisenhan voisi tehdä vaikka koruksi.

 

Toinen kirja on myös aivan upea. Se kuuluu kotien kätköistä -sarjaan. Tekijät Helena Honka-Hallila ja Maija Uusitalo. Tuttuja nimiä käsityöalalta.

Kirjani esittelee suomalaista perinteistä villakirjontaa.

 

 

Tässäkin kirjassa on kaikkiin kuviin liittyvät ohjeet ja piirrokset ja myös alkuperästä kerrotaan se mitä tiedossa on.

 

 

Tämä liina on ehdoton suosikkini. Aivan upeasti kirjottu liina löytyi 1980-luvulla ullakolta Perniössä.

 

 

Ruskean villakaisen pöytäliinan teki kiikalainen Kyllikki Koskinen (s. 1921) 1930-luvun alussa koulun välikäsityönä!! Kirja kertoo, että kotoa oli kysytty lupa kalliin työn tekemiseen. Todella kaunis taideteos ja vielä koulutyönä tehty.