Pääsiäismunia krakleerattuna

Kokeilin krakleerausta pääsiäismuniin. Kuviksi valitsin servettikuvia.

Isot pahvisia avattavia, pienet paperimassa ja keskikokoiset styroksia. Ei ollut eroja miten krakleeraus onnistui eri pohjilla.

 

 

 

Hyvää viikonloppua!

 

Pian on Pääsiäinen

Hieman varaslähtönä Pääsiäiseen tein pienen höyhenkranssin  ja koristelin sen munilla.

Löysin myös aivan ihanan keramiikkapupun paikallisen keramiikkataiteilija Susanna Lähteen myymälästä (http://www.savi-heinapuoti.fi/).  Tosi ihana myymälä täynnä kauniita keramiikkatöitä ja paljon paljon muuta. Kannattaa pistäytyä!

 

Kuvaan pääsi myös monia Pääsiäisiä nähnyt kanani, minkä tein jo 70-luvulla.

 

 

 

Hieman nostalgiaa

Pääsiäisnoitien valmistumista odotellessani laitan muutaman kuvan jo aiemmin maalaamistani nukeista.

 

Olen näissä harjoitellut bisque-posliinipäiden maalaamista. Todella harjoittelin, sillä jälki ei ole mitenkään onnistunutta. Turkoosileninkinen nukke on Sirpa Ala-Loukon mallistosta ja paperimassaa.

 

 

 

 

Kaikki päät on ostettu jämämyynnistä Benita Suomen (nukketohtorin) myymälästä. Kävin vuosia sitten hänen nukkekurssinsa ja sitä kautta tutustuin posliininukkeihin. Useat näistä on reproja, vaikkakin minä tein niistä ihan oman näköisiä, en vanhaa jäljitellen.

 

Alla olevat kaksi nukkea ovat nykyaikaisia, tanskalaisen nukketaiteilija Jessenin suunnittelemista muoteista. Minusta molemmat päät oikein kauniita. Nämäkin maalasin muutamia vuosia sitten.  

 

 

Tällä yllä olevalla nukella on aitoa hiusta peruukki.

 

 

 

 

Miksikö nyt laitoin kuvat tänne? No siksi, että haaveilen taas maalaavani nukkeja. Se on sellainen käsityö, mihin aina palaan pitkienkin "poissaolojen" jälkeen.

Hinku kevääseen

Pelargonikokoelmani kasvaa kohisten kasvilampun alla. Jokakeväinen intoni kasvattaa näitä ihania kasveja sen kun vaan lisääntyy. Pelargoni on niin meikäläinen, jo aikojen alussa Suomessa kasvatettu kaunistus.

Monen kuukauden kylmässä olo ja sitten lämpöä ja valoa. Kukkimaan on kova hinku. Vanha kansa sanoo, että pelakuun mullat vaihdettava laskiaisena ja pistokkaat otettava Mattina. Kokeilin ja toden totta, kyllä se kasvi näin toimi.

 

Ruotsissa on vain pelargoneihin erikoistuneita kauppoja ja sieltähän oli netitse pakko tilata uusia.

Mutta mistä vielä löytyisi tilaa näille kaikille purkeille, yli 60 kpl.

 

 

Jos tiedät vanhoja lajikkeita, olisin todella kiinnostunut ja korvaan tietysti kulut. Muutkin vinkit ja harrastelijat on haussa!

 

 

Onko tämä...?

Kaikki on vaiheessa. Ja suurin käsitöiden viivyttäjä on tämä:

 

Reilusti yli 1000 sivua! Järkäle. Mammutti todella. Mukaansatempaava ja elettyä. Mahtava.

 

Jokaisen eläkkeelle siirtyneen olen kuullut manailevan kun aika ei riitä mihinkään. Mikä siinä on, vaikka miten tekisi, niin aina aika loppuu kesken.  Niin on käynyt minullekin. Viikot täyttyvät menoista ja ohjelmasta. On aina KIIRE!

Vai onko tämä vain sitä, ettei saa aikaiseksi, vauhti on hiljentynyt vai saamattomuuttako.

Voitaisko lisätä muutama tunti päivään!

 

 

 

 

 

 

Hau hau Nappi

 

Nappi, pieni pentu syntyi keinoturkiksesta ja asettui taloksi. Kirpparilta löysin ison mapillisen talteenotettuja kaavoja, malleja, lehdistä leikattuja ohjeita. Mukana oli myös erilaisia ristipisto-ohjeita, mitkä annoin Tarjalle, sillä ristipistot on alue, mitä en hallitse ollenkaan. Mukana oli nallen kaavoja ja sitten jännä koiran kaava. Kaava oli istuva koira ja hiukan pieni, joten sitä oli suurennettava.

 

 

 

Näin syntyi pikku-Nappi. N. 20cm ja ilmiselvästi seropi-rotuinen. Minusta koira ei istu näin, mutta ehkä Nappi istuu!

 

 

 

 

Riemukimara

 

Myrkynvihreää, neonkeltaista, taivaansinistä, joulunpunaista, hehkuvaa oranssia. Rakastan värejä ja niiden sommittelua. Tässä kimarassa käytin kaikki räikeimmät mitä varastostani löytyi. Mustalla höystettynä sekamelska sai jonkinlaista ryhtiä. Tulee jotenkin  mieleen 60-luvun geometriset kuviot.

 

 

Alkujaan oli tarkoitus tehdä monimutkaisemmalla kuvioinnilla. Olen nähnyt näin tehtyjä todella kauniita peittoja blogeissa ja ajattelin tehdä oman versioni. Mutta sitten syntyikin peittoni vain tasaneliöistä ja kuviot jäivät. (lue huono matikkapää!!)

 

Peitto on melko iso, 160 x 220. Tausta mustaa puuvillasatiinia.