Hyvää Äitienpäivää!

Isoäidilleni v. 1940, 1946 ja 1949 lähetettyjen äitienpäiväkorttien kanssa toivottelen kaikille äideille  hyvää äitienpäivää.

 

1940

 

1946

 

1949

Tämän kortin oma äitini lähetti äidilleen odottaessaan minua!

 

Ruusupeiton kaveri

Aiemmin tekemästäni ruusupeitosta jäi paloja, joten tein toisenkin vaaleanpunaisen lapsen peiton.

 

Tässä peitossa on hieman eri sävyt kuin aiemmin tekemässäni. Ja tämä on hiukan isompi.

 

 

Peitosta tein myös muhkean, täkkimäisen. Tikkasin vain pitkittäiset saumat.

 

 

 

Puutarhatöiden ohella ompeleminen tuntuu niin mukavalta.

 

 

Vapun jälkeinen shopping-tour

Blogivierailuni (anteeksi hän, jonka blogia en enää löytänyt kiittääkseni) antoi vinkin Wexler kangaskaupasta Lahdessa (Vesijärvenkatu 32). Sinnehän lähdin tekemään tutustumiskäynnin ja kyllä kannatti! (Kurkkaa esim. http://toolontilkkupaja.blogspot.fi/search?updated-min=2013-01-01T00:00:00%2B02:00&updated-max=2014-01-01T00:00:00%2B02:00&max-results=5 )

Kaupan facebook-sivuilta otin muutaman kuvan, koska niin kuin usein, kamerani unohtui keittiön pöydälle. Aivan ihana kauppa, missä menee ihan pyörryksiin, kun kaikki on niin kivoja.

 

 

 

Matka jatkui Vääksyyn. Aivan keskustassa sijaisee aarreaitta Lauran Kauppa. Ihanassa sekamelskassa tekee joka silmäyksellä "löytöjä". Kankaista, vaatteista, rautaesineistä, ja vaikka mistä. On ruukkuja, vanhaa, uutta, pitsiä, narua loputtomasti tavaraa.

 

 

 

 

 

Kaikki kuvat ovat Lauran kaupan facebook-sivuilta ja näyttävät vain pienenpienen osan tarjonnasta.

 

Ja niinhän siinä kävi nytkin, että joka paikasta jotain jäi minunkin kassiini. Ostin Lauran kaupasta aivan ihania rautaisia lintuja. (ja nyt on kamerakin saatuvilla ;);) Lauralta sain myös piparmintun tuoksuisen pelargonin taimen.

 

 

Wexler-kankaista sitten myöhemmin.

 

 

Hauskaa Vappua!

 

HAUSKAA KEV ÄÄN JUHLAA,  VAPPUA!

 

 

Näyttelytarjontaa

Monissa blogeissa on esitelty opistojen näyttelyjen töitä ja niin upeita on tehty. Vähän kateellisenakin ihastelen, kuinka erilaisia kursseja muilla on ollut tarjolla ja siten mahdollisuudet kaiken uuden, ihanan tekemiseen.

Lähikaupungin opiston näyttelyssä ikäväkseni näki selvästi, kuinka rahapula vaikuttaa opiston toimintaan. Kurssitarjontaa ei ole voitu laajentaa ja joitain on lopetettukin.

 

Tilkkutöitä ei juurikaan ollut. Tämä farkuista tehty peitto oli "perinteisen" tyylin ainoa. Muutenkin farkusta löytyi yllättävän paljonkin, esim. kasseja, vaikka tuo farkkubuumi lienee jo ohitettukin.

 

 

 

Tätä posetiivia voisi sanoa koko näyttelyn vetonaulaksi. Paikallislehden mukaan tekijöitä on kaksi. Toinen teki sisukset ja toinen päällisen. Posetiivissa on mm. puiset urkupillit (56 kpl), mitkä toinen tekijöistä Risto Laitala sorvasi itse. Hän kertoo, että teko-ohjeen etsimiseenkin meni vuosi. Kaappikellokurssilla hän sitten sai apua ulkokuoren maalaamisessa ja tekemisessä Jorma Holmroosilta.

 

 

Mahtavan hienoja kaappikelloja oli esillä muutama. Kert kaikkisen upeasti toteutettuja.

 

 

Kuvanveisto on minun mieleiseni ja tutuilta tekijöiltä oli aivan ihastuttavia töitä.

 

 

 

Ehkä "uudenlaiset" työt olivat nämä ruostekuvioiset tyyny ja liina ja alla oleva tuftaustyö.

 

 

 

Keramiikkaa oli esillä muutamia tosi kauniita töitä ja nämä pikarit olivat eniten mieleeni.

 

 

Yllä tuolinpeitto, mikä oli tehty jämälangoista ja eri poljentaa, sidosta käyttäen ja kaikki ihan sikinsokin, sanoi esittelijä. Tosi kaunis kokonaisuus vaikkei mitään erityistä suunnitelmaa ollutkaan ollut.

 

Nämä olivat omat suosikkini näyttelystä. Hienoja posliininmaalauksiakin oli esillä, mutta tekstiilityöt oli hienoinen pettymys.

 

 

 

 



Vaaleanpunainen ruusuköynnöspeitto

 

Pitkän ajan on ollut mielessäni vaaleanpunainen tytön peitto. Konekirjoin muutamia kivoja kuvia: prinsessa, nalle, pupu, hiirirouva vaaleanpunaiseen sävyyn. 

 

 

 

 (Aurinko pirulainen teki taakse kummallisen valoilmiön)

 

Ruusuilla reunustin sitten kuvat ja ruutupalat. Peitosta oli tulla melkoisen kantikas, joten piti hieman "venyttää" päistä.  Ruusuköynnökset leikkasin vähän käytetyn verhon reunapaloista, samoin ruutukangas on entinen keittiön verho. Ruutukangas olikin melkoinen, vinoon painettu puuvilla, mitä ei suoraan saanut kunnolla. Halusin peitosta muhkean, täkkimäisen ja laitoin väliin 150gr vanun.

 

Kuvaaminen kirkkaalla auringonpaisteella olikin sitten ihan oma lukunsa tavallisella pikku-digilläni.

 

 

 

 

 

Muu-Muu-Muumit saaristolaisina

Finlaysonin tehtaanmyymälässä ihastuin Saaristolaismuumi-kankaaseen. Muumi-buumi taitaa olla menossa ohi, kun kankaat olivat tarjouksessa. Tämäkin vain 10e metri. Milloinkaan ei muumit ole minua koskettaneet, mutta tämä oli kyllä niin ihanaa kesätunnelmaa, joten pakko ostaa.

Kankaasta tein tilkkutaulun. Leikkasin kuvat sopivasti irti ja muokkasin, täydensin ja sommittelin tauluksi. Palasia kertyi n. 25 kpl. Taulusta tuli melko suuri, n. 55x70cm.

 

 

 

 

Kesää odotellessa!