keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Miau - kisuliini

Kaikki alkoi siitä, kun minua pyydettiin tekemään harmaa kissa. Aikaisemmin tein istuvia kissoja, mutta nyt ajattelin tehdä seisovan, kun kaavatkin löytyi.


Juu kaava! Yleensä teen kaavat ohuesta pahvista, koska sitä on helppo käsitellä leikatessa. Niin nytkin tein ja samalla suurensin niitä myös. Kaavassa on 15 osaa ja pienin kynnen kokoinen poski. Vähän epäilin miten noin pieniä voi turkiksesta ommella.


En ole ikinä tehnyt mitään niin hankalaa ja vaikeeta kuin tämän kissan pää. Päässä kissan posket, alaleuka, yläleuka, sivut, kaikki ommeltavana. Kohdistusmerkkejä aivan oudosti ei numeroituina vaan aakkosten mukaan. Nekin hyvin epäselviä. Tuntui, että osat on kiinnitettävä aivan omituisiin kohtiin ja kummallisessa järjestyksessä. Ja vielä paksusta turkiksesta.


Meitä oli kaksi kokenutta ompelijaa pähkäilemässä ompelutekniikkaa. Tehtiin koepääkin, mutta ei, ei osattu. Kolmen päivän pähkäilyn ja jo luovutuksenkin jälkeen ryhdyin vaan ompeluun ja niinhän se sitten työ opetti tekijäänsä ja kissan pään sain kokoon.


Kyllä oli pikkutarkat kaavat ja luulen, että helpomminkin tuollainen kissan ilme olisi tehtävissä. Kaikesta huolimatta leikkasin vielä lisää pari kissaa tehtäväkseni!


PS: 14.1.15

Mainitut kaksi valmistuivat:





torstai 7. tammikuuta 2016

Lisää nalleparaatia


Karkkinalle ja lila kaverinsa. Pitkäkarvainen materiaali on melkoista ommeltavaa ja siivottavaa riittää pitkäksi aikaa. Taisin saada nalleannokseni täyteen nyt.


Molemmissa on sama karvakangas eri värisenä. Ostaessani silmät pyöreänä katselin, kun myyjä repi kankaan kuten puuvillan. Eikä mitään haittaa ollut lopputulokseen. Pitkät karvatkin pysyivät kyydissä.



Alla olevan pikkunallen tein reilut 10 vuotta sitten. Pikkuruiset niveletkin kaikkiin käpäliin olin laittanut. Nallella ei ole pituutta kun noin 20 cm. Tein silloin monia pieniä ja muistan laskeneeni, että nalleja oli yli 50 kpl. Lopulta päätyivät kaikki jonnekin ullakon kätköihin, kun taloon tullut pentukoira "löysi" tämän apajan.




Pakkanen paukkuu. -27 meillä ja emme todellakaan aio pistää nokkaamme ulos. Toivottavasti auto ei ole jäätynyt paikoilleen. Ja toivon myös, että lähistöllä pellolla vielä eilen seisseet hevoset on viety lämpimään talliin.

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Nalleparaati

Uusi vuosi alkoi Vekkilässä nalleparaatilla. Vuosia ehti kulua edellisestä nalleparaatista ja olipa taas mukava tehdä näitä karvaturreja.


Materiaalit löytyivät varastostani aina neniä myöten. Joskus hamstrasin neniä ja silmiä valtaisan määrän jostain jämäloppuunmyynnistä ja näitä on riittänyt vuosia elukoilleni.


Tämä karvainen takkuturkki on suosikkini. Jotenkin maailman murjomaa sorttia.




Tuli jälleen koettua se jännä juttu, että teen monta kerrallaan erilaisista materiaaleista nähdäkseni minkälaisia niistä tulee. Sitten voikin siirtyä seuraavaan työhön!



Vielä työpöydällä on kaksi odottamassa täyttämistä. Laskin, että yhden nallen, n. 50cm, täyttämiseen kuluu tunti. Enemmän kuin itse ompelemiseen.









keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Peikkoja

No niin, joulu vietettiin ja mukavasti meni elokuvia katsellessa. Nyt uudella koneellani yritän saada tämän postauksen tehtyä. Hieman on outo vielä.

Tein ihan urakalla peikko-otuksia. Sadetta pidellessä näitä syntyi. Tykkään niin väsätä näitä, vaikka kasvojen ompelu vieläkin tuottaa hankaluutta.



Kuvasin näitä jouluaattona ja kauniisti viherioi nurmikko.




Blogikoirakin löytää tiensä aina kameran linssiin!



Toisen pusero hieman valottui, mutta siinä on monia koiran kuvia ja hienot ruusunapit!

Peikkojen ja blogikoiran kanssa toivotan teille kaikille

Oikein Hyvää Uutta Vuotta!








tiistai 22. joulukuuta 2015



Hyvät ystävät,
Vekki lomailee joulunajan ja toivotan Teille kaikille mitä parhainta joulua ja onnellista tulevaa vuotta. 

Tavataan taas ensi vuonna!

torstai 17. joulukuuta 2015

Vihreää vihreään

Ystäväni virkkasi kaunista mattoa siskonsa kylppäriin. Innostuin minäkin ja kun virkkaus ei oikein onnistu näillä sormilla, valitsin kangaspuut. Olihan puissa jo valmiina loimet kuviollisellekin. 

Vessani on remontoitu viime vuonna. Tapettimallin kuva löytyi Avotakasta. Tapetin metsästys onkin oma tarinansa, mikä vie aina Hollantiin asti Eijffingerin tehtaankauppaan. 


Olin kierrätyskeskuksesta hakenut ison kasan vanhoja valkoisia lakanoita matonkuteiksi. Värjäsin kaksi lakanaa vihreäksi, mutta arvaahan sen, ettei sopivaa sävyä saa valmisväreistä.


Tämmöinen siitä sitten tuli. Vihreästä tulikin enemmän turkoosi ja aivan eri sävy kuin piti.


Tapettini on eri sävy, mutta loppujen lopuksi voimakkaan värinen matto ei näytä hirveän pahalta. Taitaa mennä tulihan tehtyä -kasaan.



sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Sika on possu


Tuttava pyysi tekemään sikoja. Hän tarkoitti huovutettuja, mutta kun tuo huovutus ei oikein minulta suju niin teinpä näitä.


Monta monta vuotta sitten näitä tein ja nyt kaivoin kaavat esiin. Ompelin fleecestä ja satiinista siivet.


Päälle ripottelin kimalletta. Rusetti kaulaan ja valmiina ollaan.

Mukavaa sunnuntaita nyt kun voi taas ulkoillakin,