Jouluinen paperiteline

Nämäkin menevät sarjaan kokeiluja. Tein tonttuja ja kasvoja jäi  ylimääräisiä. Sitten keksin, että tämmöinen jouluinen wc-paperiteline voisi olla ihan kiva.

Kankaaksi otin pellavan ja kuviot tein fleecestä aplikoiden.

 Kuvissa ei näykään tuota puurengasta millä telineen saa kiinnitettyä seinään tai naulakkoon.

No niin, tulihan tehtyä!

Karvaisia pussukoita -kokeilu

On kiva kokeilla uusia ideoita, mutta kurjempaa todeta, ettei se idea niin hyvä ollutkaan. Minulle on kertynyt iso laatikollinen vetoketjuja. Kerään vanhoista vaatteista ym. kaiken talteen . Paksuja, raskaita on hankala käyttää missään ja niistä sainkin idea, jos tekoturkiksen kanssa pysyisivät koossa. 

Karvaosat on teddyä ja vuori väritykseltään ruskeaan sopivaa. Mutta kyllä oli hankalaa ommeltavaa, enkä millään saanut vahvaa vetoketjua paikoilleen.

Idea on kiva, mutta ainakaan tämän ompelijan taidot eivät riittäneet toteuttamiseen. Varmasti jos tuo vetoketju olisi ohuempi, voisi pussukka onnistuakin. Näin ollen tämä jäi siihen kokeilujen, ei toteutettavien sarjaan.

Vekkilässä tapahtuu, tontut

Tonttukiireet ovat alkaneet Vekkilässä ja jotain valmistunutkin. Joulumyyjäiset ovat täällä pikimmiten  ja myytävää oltava. Aika menee niin kovaa vauhtia, että ei millään ehdi perässä.

Varmaan monet jo kyllästyy näihin tonttuihin ym,  mutta tekemiseen kun ei kyllästy, tulee niitä tehtyä.

Yllä veljekset ja alla siskokset.

Siskoilla on nyt niin muodikasta turkissomistetta takeissa.

Vasemmalla oleva isoveli pitää porukkaa vähän silmällä.

HIIRIÄ!

Hiiret valtasivat työhuoneeni! 

Huovuttelin muutaman siimahännän.

Reippaita tyyppejä kaikki ja menevät joulumyyjäisiin!

Pöllö- ja ruusupussukka

Koulussa ennen tein aina välikäsitöitä. Kun suunnitellut työt oli tehty ja muita piti odotella, tein jotain pikkusia tekemisiä odotellessani. Nyt tein myös välikäsitöinä pari isoa pussukkaa tai beauty boxia, kuten niitä ennen kutsuttiin.

Romanttinen ruusukangas löytyi pikku nappikaupasta.

Pöllökangas on gobeliinia.

Hyää viikonloppua ja toivottavasti helteet loppuivat!

Takkutukkia

Pitkään aikaan en ole tehnyt peikkoja tai ehkä nämä ovatkin takkutukkia. Sain innostuksen harjoitella ilmeiden tekoa kasvoihin ja niistä sitten jalostin ideaa  sen mukaan miltä kasvot näyttivät.

Ilmeiden tekeminen on tosi vaikeaa, ja jos ei ole esim. piirustustaitoa niin ei tule mitään. Olen harjoitellut varmaan satoja naamoja ja aina törmään siihen, ettei ilmeestä tule sellaista kun alunperin olin tarkoittanut.

Kiva näitä on silti tehdä ja kuten aina näissäkin on kierrätystä kaikki paitsi sukkuhousu ja tukka. Tukan teen aidosta lampaan nahasta.

Hän voisi olla vaikka teinityttö, leggarit jalassa ja karvasaappat. Tuo pusero on muuten tehty piposta.

Tämä neito voisi olla neito Kaino. On niin ujon oloinen.

Tämä puolestaan on selkeästi poika, lapsellinen ja halusi halata poroa.

Vanha pöytäliina käyttöön

Sadepäivänä sisällä, helteellä sisällä. siinä ompelijalle hyvää kalenteria. Onneksi meillä sisällä melkoisen viileetä ja ilmastointilaite auttaa lisää.

Pikku ompeluita on niin sopivaa tehdä kuumalla. Kaava on julkaistu jossain ikivanhanssa käsityölehdessä ja sieltä sen talletin arkistooni jo kauan sitten.

Kirpparilta löysin pellavaisen pöytäliinan muutamalla eurolla. Siitä leikkelin laukut/pussukat ja tikkasin vuorin ja kovikkeen kanssa ruutuun. Magneettikiinnitys.

Ja vielä se romanttinen versio orvokkikankaasta.

Nämä pikku pussukat tein kirpparilta löydetystä kaitaliinasta ja verhosta. Samoin tikkailin kovikkeen ja vuiorin kanssa. Pussukkaan sopii hyvin myös kännykkä.