Joulun koristeita

Koristeet 40-50-lukujen vaihteesta. Vanhempieni ensimmäisistä jouluista säilyneet yli70v aarteina. Kukka on metallista leikattu muotoon ja muut punaiset osat lasia.

Lasipallo 50-luvulta. Hennot maalaukset pinnassa.

Eihän nämä koristeita ole, mutta otin ne mukaan, koska ovat 50-luvulta. Ostin äidille ja isälle joululahjoiksi alle kouluikäisenä. Joutsenen kaula heiluu samoin ankan.

Tämä hirvitys on 60-luvulta. Äiti piti tästä kovin ja piti joka joulu esillä.

Tämäkin on lahja äidille joskus 50-60-luvun vaihteesta. Sain jouluksi pienen summan rahaa, millä ostaa lahjoja. Tämä on yksi niistä.

Neuvostoajan lasiset koristeet. En muista yhtään, miten ja mistä nämä on tulleet, mutta kauniita.

Kolme kokoelmastani. Käsin puhallettua ja maalattua saksalaisen Lauschan koristeita. Riihimäen Lasimuseo toi myymäläänsä näitä monena jouluna. Ostin yhden joka vuosi, kunnes eivät enää saaneet niitä Suomeen. Laschalla on pitkät perinteet Saksassa.

Olipa nostalgisen kiva kaivaa nämä vanhat esiin. Jouluun kuuluu perinteet ja äitini olikin mestari säilyttämään kaikki muistot ja myös ylläpiti perinteiden jatkumista. 

 

Ensimmäinen Adventti

Hyvää ensimmäistä adventtia toivotamme joulupukki Iiskan kanssa

Valohimmeli

Piti tehdä valohimmeli. Tuli mieleeni se vanha satu, kun kissa oli hiirelle räätälinä vai päinvastoin. Toisaalta myös nuukuus iski myös.  Eli ei ihan sellainen himmeli kuin olisin toivonut.

Valojohto oli tarjouksessa, ja pienempi olisi maksanut puolta enemmän. Se ei kannattanut, sillä nyt koko himmeli hukkuu liian moneen valoon ja pihapuu loistaa kuin valonheittäjä.

Idean  löysin  Liisan kotona -blogista. Muutin himmelin kokoa ja muotoakin.

 

Vilskettä pajassa

 

Pienempiä tonttuja valmistui pajassa. Ja uusin tekniikoin. 

Kyllä pajassa on muutkin tehty kuin tonttuja.

Villatakki!

Ei oikein onnistunut tämä ensimmäinen lapsen villatakki. Käytin Novitan merinovillaa ja en tykänntyt. Kovin tuli kova pinta ja jäykkää.

Hyvää viikonloppua, viritellään valoja ja ollaan terveinä.

Vekkilän tontut

Vekkilään saapui joukko uusia vipeltäjiä. 

Huovuttelin neulalla ja pesukoneella. 

Hups, missä on tontun töppöset. Löytyihän ne ja yllä on kuva kun kaikki on kunnossa.

Nyt sitten odottelemaan joulun myyjäisiä ja markkinoita.

 

Kohtalona luovuus ITE

 Hämeenlinnan taidemuseossa ITE-taiteen 20 vuotis-juhlanäyttely. 

Luovuus ja taide on jokaisen oikeus, sanoo ITE-taiteen etsinnät käynnistänyt  Maaseudun Sivistysliiton kulttuuritoimenjohtaja  Liisa Heikkilä- Palo.  

 Näyttelyyn on kerätty vain pieni osa eri taiteilijoita, mutta Sivistysliitto on kartoittanut laajasti eri tekijöitä ja heidän elämäänsä www.itenet.fi sivustoille. Myös matkailuvinkkejä paikkoihin, missä teoksiin voi tutustua. 

Ehdoton suosikkini. Viljo Luokkasen mahtavat isot puuveistokset.  Luokkanen minusta on tyypillisimpiä ITE-taiteilijoita, ensin päivätyö ja eläkkeelle jäätyä luovuus saa vallan ja taidetta syntyy.

Tunnetuimpia ITE-taiteilijoista lienee parikkalalainen Veijo Rönkkönen (k. 2010). Hänen n. 500 betoniveistosta on esillä hänen kotipuistossa. Tähän näyttelyyn hänestä oli vain kolme valokuvaa, mikä hieman hämmästytti vaatimattomuudella, onhan kyseessä mittavan tuotannon taiteilija.

Luulen, että soidinmetso on yksi kuvatuimpia ITE-taiteijoiden aiheista. Alla parikin Väinö Ojan puuveistosta. 

Väinö Ojalta myös Eva. Huomaa upeat ripset!

Martti Hömpin (k. 2013) Trio Pönttöpäät  valokuvassa

Alla upea työ kyntäjästä. Valitan, mutta tekijä meni minulta ohi. Kuvannut Veli Granö.

Näyttelyssä on paljon  Veli Granön kuvia eri teoksista ja taiteilijoista. Ymmärrettävää on, ettei isoja töitä voida siirrellä esille tuotaviksi. Granö on kerännyt mitattavasti talteen eri taiteilijoiden töitä ja heidän haastattelujaan.

Rikhard Koiviston (1912-1983) paratiisi-sarjasta ErikUddströmin kuva. Koiviston materiaalina puu maalattuna.

Väinö Ylèn (1903-2000). Pienet veistokset maalattua betonia.

Keräsin tähän vain pienen hipaisun verran suosikkejani ja jätin tietoisesti pois maalaukset. On mahtavaa, että tämä "kansantaide" on saatu esille ja myös kartoitettua. Suomessa on paljon taitajia ja tekijöitä, on mielenkiintoista nähdä myös minkälaisia ihmisiä teosten takana on.

Ilmari Salminen (1929-2008) kotitalossaan 

Tutustu www.itenet.fi

  

Kurre Orava

 

Huovutusinnostus inspiroi jälleen. Harjoittelin oravan tekoa. Muuten meni hyvin paitsi kuonosta tuli hieman paksu. Myös ruskea villa oli hankalaa ja nyppyistä.

Tonttumamman huovutin viime vuonna. 

Hieman jo luntakin saatiin ja ulkona oravat jatkavat talviruokien keräämistä lintulaudalta. Kivaa viikkoa kaikille.