Pajusta

Keräsin pajua maaliskuussa ja tein niistä kaksi ruukkua. Molemmat ovat melko suuria ja käytän nämä suojaruukkuna. Pohjaan niittasin rautalankaloimet, ja kuteena useampi paju kerralla, jotta tulee tuikevampi.

 

Ihailen niin paljon tanskalaisten taitoa punoa pajusta lähes mitä vaan. Upeita tekevät, mutta eihän minun taitoni riitä sellaisiin upeuksiin.

 

 

Tämän tein ensin ja huomasin kivat värivaihtelut. Ylimmäisessä sekotin värit tarkoituksella, ja tässä alimmassa ne tulivat vahingossa raidoiksi. Väreillähän voisi leikkiä enemmänkin. Esim. teiden varsilla on paljon lähes punaisia pajukasvannaisia.

 

Olen aiemmin tehnyt myös näitä ja ne kestivät monta vuotta hyvänä. Samoin koivurisuista tehdyt ovat kestäneet useita vuosia ennen kuin murenivat. Kesäkukat laitan näihin asetelmissa puutarhaan.

 

Lempi Kirjava Lehmä

Lempi Kirjava Lehmä:

 

Lempi syntyi fleecestä. Näin jossain istuvan pehmolehmän ja se jäi mieleeni kokeiltavien joukkoon.

Kun sopivat materiaalit löytyivät varastoistani, kehittelin kaavat.

 

 

 Lempissä on monta osaa. Laskin 12 kpl. Korkeutta n. 30 cm. Näpertämistä ja pieniä osia, joten vähän vaikea ompelukoneellakin koota. Ehkä hieman isokokoisempi antaisi tilaa ompelullekin.

 

 

Hyvää viikonloppua lumen sulamista odotellessa!

Auton vaihto, Karkin kärry

Karkin kärry:

Karkin auto on kovia kokenut. Pyöräkin irronnut ja päällinen rikki. Auto on joskus ostettu kirpputorilta. Siinä yksi ovi vinkuu, sisällä helistin, toisessa ovessa on kulkunen eli ääntäkin tulee. Ja niin mieluinen se on ollut, paras.

 

Jossain blogissa näin myös kangasauton ja päätin kokeilla uuden auton tekemistä.  Tein kaavat vanhan auton ideasta ja suunnittelin matkustajiksi muumit, jotka löytyivät kirpparilta ostetusta lakanasta.

 

 

 

En laittanut tähän prototyyppiin ovia, mutta helppohan sekin olisi ollut. Tein autosta pienemmän, jotta se on helppo ottaa suuhun. Pyöriin laitoin pahvit sisälle, jotta pysyvät ryhdissä.

 

 

Auton sisälla on iso kulkunen ja pienessä purkissa herneitä kilisemässä.

Kovin on tämäkin mieleinen.

 

 

 

Mummunlappukoukussa

Kyllä, totta se on. Joku arveli, että mummunlappuihin jää koukkuun. Kyllä jäi. Tässä jo kolmas versio matosta.

 

 

Värit tummansininen, vihreänharmaa, vaaleabeige. Kuva näköjään vääristää.

Nyt lupaan, ettei näitä enää tule!

 

Mosaiikkimökki

Mikä siinä on, että toisinaan työstä ei tule mitään. Vaikka miten tekee, pieleen menee. Ja loppuun asti pieleen.

 

Kaikki alkoi jo myyjästä. Ostin kaakeleita ja myyjä oli oikein kiukkuinen ja huonolla tuulella. Ihmettelinkin hänelle, mikä on.

 

 

Sitten sottasin silikoonilla mosaiikkipalat. Silikooni on inhottavaa tarttuvaa mössöä käsissä, joten ajattelin käsinein saavani paremman tuloksen. Virhe. Käsineet vaan sottasivat silikoonin joka paikkaan. Ja sitähän ei pois saa millään ilveellä.

 

 

Saumaus meni pieleen siksi, että se pääsi kuivahtamaan liiaksi. Joten jäljelle jäänyt sauma tuli epätasaiseksi. Virheet näkyy ja työn jälki on huolimaton.

 

Yritin kaikin konstein korjata tulosta, mutta eihän sekään tietenkään onnistunut. Jokin outo epäonnen karma näiden ympärillä oli ja taidan laittaa ne piiloon johonkin puskaan, ettei edes linnut löydä niitä.

 

 

 

 

 

 

Vielä trikoisia mummunlappuja

Niin se Pääsiäinen oli ja meni. Upeat säät houkuttelivat ulkoilemaan ja kivaa oli.

Tiinatei kommentoi aiemmin mummonruutujani ja minä tein niistä mummunlappuja.

Tällä kertaa jämäsäkistä riitti sinistä trikoota maton verran. Reunoja en virkannut, koska olisi varmaan tullun liian tönköksi.

 

Tämä on kiva malli trikookuteesta. Voisi kehitellä vaikka terassimatoksi tai parvekematoksi.

Hauskaa Pääsiäistä

HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ!