sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Nostalgisia pussukoita jatkuu

Kun alkuun pääsin niin syntyyhän näitä pussukoita. Nyt tein isompia kuin edelliset.

 
Vasemman puolinen on värjättyä pellavaa. Vuorina näissä ohutta puuvillaa.
 
 
Nämä kuvat ovat kyllä niin hauskoja, että täytyy keksiä niille lisää käyttöä. Esim. tyynyjä.
 
 
 
 
 
***
 
Eilinen oli sitten elämäni ensimmäinen täyseläkepäivä. Niin se hurahti yli 40-vuotinen työrupeama. Nopeasti meni ja väkisin muistuu mieleeni ne ammattinvalinnan ohjaukset keskikoulun viimeisellä luokalla v. 1965. Mikään ohjauksesta ei toteutunut! Ehkä näin olikin parempi. Ihanaa tämä eläkeläisenä olo on! Ostinkin itselleni eläköitymislahjaksi uuden auton.
 

perjantai 31. toukokuuta 2013

Nostalgiapussukoita

Paikallisessa Saviheinäpuodissa (www.savi-heinapuoti.fi ) oli aivan ihania vanhoja kuvia painettuna ohuelle huovalle. Lempeää pesuakin kestäviä. Ja olihan niitä kokeiltava. Aluksi ompelin pussukoita.


Soikea muoto on hauska ja sopii hyvin pellavaan ja nostalgisiin kuviin. Pitsillä helppo saada yksityiskohtaa.


Pellavaa opettelen edelleenkin käsittelemään. Materiaalina ei ole helppo, mutta niin kaunista.


Vetoketjun reunoille ompelin koristetikkausta yksityiskohdaksi.

 
Kuvia on isolla arkilla erikokoisia ja isommista aion tehdä vielä pellavan kanssa jotain.
 
 
 
Hyvää viikonloppua ja aurinkoa! Nyt on kesä.

tiistai 28. toukokuuta 2013

Ekokoira

Ekovillasta kokeilin vielä tehdä koiraa ja syntyihän siitä jonkinlainen.

 
Kaava on otettu talteen joltain japanilaiselta sisustolta, enkä osaa tarkemmin sanoa mistä. Ohjeet oli japaniksi.
 
 
Koira muistuttaa pystykorvaa, lieneekö Shiba Inu tai vastaava alkujaan.
 
 
 
Tuo malli on oikein kiva, ja voitaisiin toteuttaa esim. tekoturkiksesta tai fleecestäkin.
Mutta kyllä se niin on, että ekovillasta luonnoneläimet ovat kauniimpia.
 
 

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Puutarhapäivä ja Siivouspäivä

Meidänkin kylällä oli hulinaa, kun vietettiin puutarhapäivää. Martat olivat keränneet taimitorin.

 
Paljon oli erilaisia ja hinnat vain euron kappale. Kovin suosituiksi nämä taimitorit ovatkin tulleet.
 
 
Kahviakin oli tarjolla.
 
En enää aikoihin ole löytänyt kasveja, joita minulla joko ei ole tai muuten eivät sovi meille, mutta nyt tuli eteen sellainen. KOMPASSIKUKKA. Googlasin tietoja ja kuvankin. Tosi mielenkiintoinen jättiläinen.
 
Matka jatkui eläinsuojeluyhdistyksen taimitorille. Tarjontaa oli vähemmän.
 
 
Löysin täältä uuden tuttavuuden: Täplikin. Tosin huonekasvin, mutta uusi kuin uusi. Muutama Sembrakin tarttui mukaan. Sekä Kullero/Kurjenpolvi, mistä myyjä eikä ostaja oikein päässyt yhteisymmärrykseen.
 
Seuraava kohde oli vuorossa. Muutama kasvi oli kyläyhdistyksen piikkiin myytävänä. Jälleen löytyi uusi tuttavuus: KOREAKÄRSÄMÖ. Valkokukkainen nätti perenna. Lisäksi täällä oli taimikasseja, 5e. Monta lajia, kuten kovasti kaipaamani Kullero. Myyjä vielä kutsui kotiinsa katsomaan muitakin kukkiaan.
 
Siivouspäivän kirppareita oli monta ja muutamille kurkkasin. Mitään kummallisempaa en löytänyt. Mutta epävirallisella jäteasemalla oli muutamia jätesäkkejä tavaraa täynnä. Roskikset on aina ollut kiinnostavia, niin nytkin. Löysin Sinuhe-kirjan, Orkidean kasvattajan käsikirjan, soivan Barbi-nuken, vanhan pyöreän kanavatyötaulun, postimerkkikansion jne. Siis ei ollenkaan hullumpi löytö!
 
 
 
 
 
 
 
 

torstai 23. toukokuuta 2013

Ekopuput

Pellavaisesta ekovillasta tein kaksi pupua. Tein näitä jo ennen joulua, mutta kivaa mallia on kiva tehdä.



Puput on tehty melko paksusta ekovillasta. Kaivoin 70-luvun Singer-rutkuni esiin ja sillä oli helppo ommella todella murustavaa ja rouheata, puristettua pellavaa. Muilla koneilla en uskaltanut hommaan ryhtyä, koska edellisellä kerralla olin rikkoa koneeni. Neulat tylstyy, sakset myös, mutta ekovilla on niin mukavan rustiikkista ja varsinkin luonnoneläimissä.

 
 
Viikset puuttuu, mutta en millään keksinyt miten ne saisi kivasti kiinnitettyä.
Malli löytyy jostain ikivanhasta Askartelulehdestä.

tiistai 21. toukokuuta 2013

Multapaini ohi

Aikaisemmin keräsin perennoita ja vanhoja kasveja. Kyllä niitä kertyikin liki 600 erilaista. Nykyään en tiedä montako on, mutta paljon on kadonnut. Tykkään tosi paljon puista. Niitä olen istuttanut n. 80 ja monet melko harvinaisia.

Nyt kun pari-kolme vuotta on mennyt laiskotellen, on puutarhatyöt moninkertaistuneet ja todella edestä löytyy minkä taakse jätti! Tuntuu, ettei työt lopu ikinä.

Mullat on kärrätty ja hikoiltu paikoilleen. Kymmenen kuutiota hävisi kuin itsestään. Kottikärrykin hajosi.

 
Valotolppakukkapenkki alkaa olla valmis. Heitin paljon vanhoja, ylikasvaneita kasveja pois ja korvasin uusilla. Kaikki minulle tärkeät, vanhat keräsin kivireunuksen viereen puolivarjoiseen paikkaan.
 
 
Tuo pää-parkani on niin muistamaton ja haluan seurata kasvien elämää, kirjoitin nimilaput uudelleen kasveihin. Joihinkin myös hankintavuoden.
 
 
Tämän allaskukkapenkin alla on entinen betoniallas ja päällänsä valtaisa multakuorma, mistä laitoin kuvia aiemmin. Kasveista ei juurikaan jäänyt jäljelle kuin muutamia, niitä tärkeitä. Vielä on istutus kesken ja olen jo ostanut paljon uusia.
 
 
Kun multahommat saatiin valmiiksi, laitoin kasvihuoneeseen kaikki pelargonit. Muutama on jo alkanut kukkiakin. Kyllä pelargoni on niin ihana kukka, ettei niitä koskaan ole tarpeeksi.
 
 
Ehdin istahtaa Itkukoivun varjoon ensimmäiselle aamukahville sen jälkeen, kun olin ajanut nurmikot myös ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Ja mietin, jos ikinä seuraava puutarha minulla on, se ei ole 1000 neliötä isompi!
 
Niin ja käsitöitä ehdin sen verran, kun paikkasin työverkkarit!
 
 
 

torstai 16. toukokuuta 2013

Kevään kuntosali


 
Ensin oli suihku-allas ja koiratkin uivat siinä mielellään kesäkuumalla.
Sitten allas alkoi olla liian työteliäs ja alkoi vuotaakin. Joka kesäinen putsaaminen ym. sai aikaan päätöksen, että allas hävitetään. Pohja murskattiin palasiksi.
 
 
Kukkapenkin kasvit kaivoin yksitellen ylös laatikoihin odottamaan. Ja sitten multakuorma päälle.
 

 
Multaa kärräsin myös viereiseen kukkapenkkiin, mikä myöskin oli ensin raivattava. Vuohenputki ym. rikkaruohot olivat tehneet tuhojaan liki 15 vuoden aikana ja läheinen Rusotuomi levittänyt juuriaan joka paikkaan.
 
 
Multaa pitää vielä kärrätä ja korottaa penkkiä. Kyllä teki pahaa repiä ylös maasta parhaan kasvun alussa olevia kasveja laatikoittain, mutta tehtävä oli. Joten käsityöt on nyt ollut tauolla, kun tämä raataja keskittyy multa-kuntosaliin.