Syksyn matto

Vaikeuksien kautta voittoon: syysmattoni on valmis. Ensimmäinen tekeleeni kangaspuillani.

En yleensä ripusta mattoja puihin, mutta oli niin sopivan ruskainen tausta. Ja niinpä matosta tuli syksyn matto ja se on ihka aito oma suunnitelma.

Kyllä vielä on opettelemista ja  luulen, että työ tekijäänsä neuvoo tässäkin. 

Kudontaa kutomossa ja kotona

Kutomossa ryhmämme tekee neljää erilaista työtä. Villaloimi, pyyheliinaloimi, mattoloimi ja kuvassa poppanaloimi, jota ystävättäreni tarkastelee. Aloitimme aivan alusta ja opettelemme perusteita ihan kädestä pitäen. Tervetullutta tekniikan opettelua minulle. 

Värifriikkinä suunnittelin värityksiä ja malleja tuleviin poppanoihin. Maanläheiset värit olivat lähtökohtana ja kiva nähdä miten suunnitelmani toteutuvat käytännössä. En ole ennen poppanaa tehnyt,  joten nähtäväksi jää.

Kotipuissani yritin harjoitella maton tekoa olemassa olevista kuteista. Sain noin metrin tehtyä, kun käteni alkoivat oireilla hakkaamisesta ja nyt on pidettävä paussia. Maton kutominen taitaa minun osaltani jäädä alkuvaiheeseensa. Onneksi voin tehdä kevyempiä töitä. 

Satulinna

Olen niin iloinen, että joku muistaa muutama vuosi sitten tekemiäni töitä. Satulinna-prinsessataulu oli jäänyt hänen mieleensä ja nyt hän pyysi, jos tekisin. Tämä aihe tuli tehtyä useampaan kertaan ja varmaan kaikilla silloisten työkavereitteni ja tuttavieni pienillä tytöillä oli tämmöinen paketissa.

Työn toteutin varjoaplikaationa eli pohjakangas, vanu, päällikangas, tylli. Tylli leikataan sopivin kohdin pois, jolloin pientä kolmiulotteisuutta saadaan kuvaan. 

Tässä työssä on liki 80 palaa, mitkä olen leikannut kuosillisista kankaita tai itse muotoillen. Kaikki palat tikataan vapaalla tikkauksella. 

Ompelukone jää nyt hupun alle, sillä maton ja poppanan kutominen on täydessä vauhdissa!

Jouluinen pannunmyssy

Jouluinen pannunmyssysetti. Ajattelin tätä lahjapakettiin intohimoiselle teen juojalle.

Pirteä ruutukuosivuorin tikkasin vanun kanssa sopivan paksuksi.

Joulu on tuota pikaa, joten kerrankin ajoissa lahjojentekopuuhassa.

Kahvipannunmyssy ja miksei teepannullekin

Pitkäaikainen projektini on nyt tehty. Jo viime vuonna pyydettiin tekemään pannunmyssyjä, mutta aina jotain tuli esteeksi.

Nyt kuitenkin sain aikaiseksi kolme pannunmyssyä. Kun ei murukahvipannua enää tarvitse lämmittää niin teepannulle tämä on oiva ratkaisu.

Kuvissa pienenä rekvisiittana äitini maalaamaa posliinia.

Materiaalina myssyissa on pellava. Täytteenä paksuvanu tikattuna vuorin kanssa.

Somistepitsi on leveää pellavapitsiä. Todellinen löytö kirpparilta, 6m neljällä eurolla!

Muutamia essuja

Näiden essujen ideat syntyivät jo kesällä, mutta kun näitä ideoita syntyy liukuhihnalta, en ole ehtinyt aiemmin toteuttamaan.

Tekniikan kanssa oli hieman ongelmaa, sillä halusin possun olevan tuollainen pehmeä fleecemäinen. Pään yhdistaminen helmakappaleeseen oli myös hankalaa koska erilaiset materiaalit keskenään reagoivat erilailla. Koko sopii vaikka miehelle.

Sammakoiden päät tein puuvillasta ja heti tekeminen oli helpompaa. Näiden kaavat piirsin sopiviksi silmämääräisesti ja onnistuivat. 

Ikinä en ole essua tehnyt, mutta helppoja olivat, kun vauhtiin pääsin. Taas kerran tekniikkani oli asettua idean ja mielikuvitukseni esteeksi. Onneksi sain toteutettua juuri niin kuin piti.

Huomaa prinssien kruunut! Eli siis sammakkoprinssejä.

Kerrankin!

En ole ikinä voittanut mitään. Mutta nyt se tapahtui Simppelit Silmukat (http://marjutj.blogspot.fi/) blogin arvonnassa.

Ja katsokaa mitä ihanaa siellä valtavan suuressa paketissa oli.

Niin kauniit patalaput Marjutin tekemät oletan ja sävyssä tuohon ihanaan ruusukynttilään.

Ja nämä herkkukankaat. Valkoista pellavaa ja sitruunakangasta, niin kauniita. Heti alkoi päässä raksuttaa mitä kivaa niistä ompelen.

Nauhojakin oli ja tämä mansikkanauha on niin syötävä. Aivan ihana.

Kaikki pakattuna niin kauniiseen pellavaiseen koriin mikä näkyy tuossa ekassa kuvassa vasemmalla. Eikä blogikoira Karkkiakaan Marjut unohtanut. Voi että miten olen otettu näistä kaikista, herkuttelen ihanassa hunajateellä illalla.

KIITOS Marjut tuhannesti, oli kyllä niin ihana palkinto etten ole ikinä saanut!

Ja blogikoira nyökkäilee tuossa vieressä: samat sanat!