Muumien paluu

Löysin vielä muumikangasta ja kun kysyttykin muumipeittoa oli niin värkkäilin kaksin kappalein. Tämä kesämuumiaihe on niin herkullinen ja on todella sääli, ettei sitä enää paineta. Kuvat ovat niin mainioita ja varmasti monen lapsen mieleen ja miksei aikuisenkin.

Tämä soutelukuva on yksi lemppareistäni. Muutamalla vedolla on siinä saatu niin mahtava kesäfiilis ja huomaa madamen käsilaukku veneessä. 

Peitot ovat n. 100x125 cm, toinen tummempi, toinen vaaleampi. 

Uimapukukuva on myös yksi lemppareistani. Siinäkin tuo ilme kertoo kaiken ja vain muutamalla viivalla tehtynä. 

En ole mikään muumien ystävä, mutta kesämuumit kyllä on niin ihania, että niistä on ihan pakko pitää. 

Kansia

Pengoin kangaskasojani ja löysin lehmäkankaan. Sain idean, että kiva vietävä esim. mökille maalle olisi lehmäaiheinen kirja. Koneella kirjoin sopivan hauskan lehmien kuvan maitokannun kanssa, mitalli kaulassa.

Kirjonnan tein pellavalle. Somistin reunat kapealla pellavapitsillä.

Ja taas kävi niin, että kun alkuun pääsen, loppua ei näy. Tein erilaisia kirjankansia KYMMENEN kappaletta!

Nämä kaksi yhdistelin kivaan kettu-orava-kankaaseen. 

Alla olevat tein hieman hilllitympinä. Kokonaan pellavaisia.

Pelargoni-aihe on nätti ja sopisi vaikka itselleni, kun olen keräillyt pelargoneja. 

Työpöydälläni on tekeillä 12 kpl peikkoja, niitä kilttejä tyyppejä. Löysin valtavan ihanaa islantilaislammasta tukaksi ja tulee olemaan mielenkiintoista nähdä miten se istuu näissä örkeissäni.

Tuftausta

Kävin muutama vuosi sitten kurssin tuftauksesta. Ostin välineetkin, jotka tosin sitten jäivät komeron hyllylle odottamaan aikoja parempia.
Lankoja on kerääntynyt jos minkälaista ja väristä. Nyt nekin tuli käytettyä, kun sain itsestäni irti kaivaa tuftausvälineet esiin.

Nämä kuusitiaista muistuttavat sain aikaiseksi. Hieman on nukka epätasaista, mutta hieman kaunisteltuani ihan siedettävän näköistä.

Ongelmaksi muodostui liimaus. Entisaikaista maitoliimaa en löytänyt en mistään. Sain hämmästyneitä ilmeitä kun kysyinkin. Ehdotettiin Erikeeperistä jos mihinkin.liisteriin Lopulta päädyin Erikeeper-vesi-seokseen ja sehän toimikin hyvin. Pelkäsin, ettei Erikeeper ole tarpeeksi joustavaa, ja kovettuu liian kovaksi. Mutta kyllä toimii.

Olisi tosi kiva tehdä vanhanaikainen ryijy tällä tekniikalla. Joskus 50-luvulla niitä tehtiin ja maitoliimalla liimattiin nukat nurjalta. 

Mää-ää

Lammaslauma syntyi meillä. Pyydettiin tekemään vauvalle tuliaisiksi lammas, kun pyytäjä itsekin kasvattaa oikeita lampaita, enhän voinut olla suostumatta.

Materiaaliksi oli siten valittava turvallinen, suuhunkin sopiva materiaali. Frotee osoittautui kivaksi tähän ja tein beigen ja tumman siniharmaan värisiä. Näiden oli tarkoitus symboloida Suomenlammasta ja Kainuunharmasta. 

Kokeilin myös teddystä valkoisia ja teinpä yhden tummanruskeankin. Nämä kaverit ei ole vauvalle soveliaita, kun karvaa saattaa irrota suuhun.

Olen tehnyt näitä aiemminkin ja onpa kiva, että vielä muistetaan ja pyydetään uusintoja. 

Tässä alla kuva jo vuosia sitten tekemästäni pojalle, joka keräsi pehmolampaita.

Betonista pitsiä

Innostuin kokeilemaan pitsiliinan kovettamista betonilla. Moni betoniatöitä harrastava on näitä esitellyt ja jopa pyyheliinastakin on valettu kivoja maljakoita, kynttilötuikkuja, kukkaruukkuja.

Pitsiliinan materiaali näytti vaikuttavan lopputulokseen. Ilmeisesti luonnonkuidut imevät betonia enemmän ja kovettuvat myös kauniimmin. Silti osa jäi vähän pehmeäksi.

Orvokeissa liinat liian pieniä, mutta kuvausta varten laitoin rekvisiitaksi. Ja tietysti Karkki-blogiavustaja paikalla.

Alla roskiksesta löytämäni rautainen kukkateline. Näytti jonkun askartelemalta ja hieman oli rikki. Korjasin ja näyttää nyt kivan näköiseltä orvikkien kanssa. Korkeutta liki metri. Vieressä betoniruukku, minkä tein viime vuonna.

Naivistit Iittalassa

Kesäretkemme meni jo perinteisesti Iittalan naivisteja katsomaan. Yleisesti näytti olevan kissa-aiheet kovasti esillä ja muitakin eläinaiheinta oli paljon.

Voisin nostaa nämä Petra Heikkilän upeat eläintaulut suosikeikseni tänä vuonna. Mahtavat ilmeet kaikilla.

Politiikasta pois jäänyt Sinikka Hurskainen on opiskellut naivismia ja oli mukana. En kuitenkaan ihastunut hänen töihinsä.

Kuvanveistoa harrastaneena ihastuin kolmeen työhön. Markku Mäen Home Sweet Home työ on aivan mainio.

Nämä Margit Hakasen kaksi työtä ovat lasimosaiikkia ja keramiikkaa. Tosi kauniita. 

Turkulaisen Kirsi-Maria Ahon sammakkoaiheet olivat aika hauskoja. Tosin tässä tulee mieleen kuuluisat Kaj Stenvallin ankkataulut.

Raija Nokkalan Toisinajattelijat on todella hieno toteutus. Tykkäsin tosi paljon.

Reijo Kivijärven Tumma ja tulinen, pieni ja hikinen edustakoon huumoripuolta. Häneltä oli kivoja kaupunkinäkymiä ja näitä huumorijuttuja.

Kati Mikkolan nallehahmoja. Mikkola sanoo: Tunnelma tärkein ja kyllä se välittyikin näistä teoksista. 

Rauni Koivisto ollut Iittalassa mukana jo vuodesta 2013.  Hän toimii myös taideopettajana Riihimäen kansalaisopistossa. 

Todella kiva, katsomisen arvoinen näyttely. Tosi mukavaa oli käydä.

HYVÄÄ JUHANNUSTA kaikille!

Kännykkäpussukoita

Pyydettiin tekemään kännykkäpussukka, mihin mahtuisi myös avaimet ja sen saisi helposti kannettavaksi kaulaan. Koska meidän huushollissa ei ole ainuttakaan älykästä kännykkää oli koko tehtäva mutu-tuntumalla. 

Materiaaliksi valitsin pehmeää fleeceä. Aplikaatiot samoin fleeceä ja ommeltu yksinkertaisella ompeleella.

Vetelää fleeceä ryhdittämään laitoin liimatukikankaan väliin. Tulikin sitten tehtyä muutamia pussukoita, kun vauhtiin pääsin. 

Vielä täytyisi keksiä hihna, minkälainen, miten kiinni jne.