Mitä ihmettä tehdä vanhoille kirjoille?

Surullinen näky. Olen miettinyt mitä ihmettä näille kirjoille tekisi. Jokainen vapaa paikka on täynnä. Ullakolta löytyy lisää. Useimmat luettukin useasti. En millään pysty heittämään roskiinkaan, kun olen vanhanajan ihminen eli kirja on ainutlaatuinen, arvokas. Harvassa paikassa otetaan lahjoituksenakaan vastaan.

Vuosia keräilin suomalaisten kirjoittajien kirjoja, vanhoja ja uusia. Onneksi tila tuli vastaan ja tässä kaaoksessa ollaan. Ensimmäisiä suomalaisia kirjoittajia löytyy ihan 1900-luvun alusta. Tosi mielenkiintoista tekstiä mm. tasa-arvoisesta elämästä.

Kerro idea miten pääsisin näistä eroon. Kommentoi ideasi. Valitsen kiinnostavimman ja pieni palkinto on luvassa.  Aikaa viikon verran tai enemmänkin.

Kiva nähdä ideoitanne ja toivotaan, että kirjakaaos saadaan järjestymään.

Suikalepeitto

Tilkkulaatikon jämät saivat kyytiä. Suikaleet leikkelin sen mukaan mitä paloja sattui löytymään. Kaikki epäsymmetrisiä. Ainoastaan värit sommittelin rytmiin. Ommellessa ompelin ilman suunnitelmaa ja niinhän siinä kävi, että peitosta tuli 2,70m pitkä! Ja ei kun purkamaan. Lopullinen koko on nyt 170x210cm eli sopiva.

Ihmettelin vihreiden kankaiden suurta määrää jämälaatikossa. Yleensä vihreä ei ole lempivärini ja kotonani esim. ei ole juurikaan vihreää. Silti kankaissa on paljon erilaisia vihreän sävyisiä.

Mietin tätä ommellessa, että kuinka monta saumaa tai tikkiä mahtaa tähän peittoon tulla. Kiva ommeltava, kun painaa vaan tallaa ja valmista syntyy.

Hyvää viikonloppua kaikille, lumityöt odottaa!

Pakastepussukoita

Jo pitemmän aikaa olen suunnitellut tekeväni suosittuja karkki- tai muita hauskoja pussukoita. Koska meillä on karkkilakko menossa, oli turvauduttava pakasteisiin. Nyt pakasteita sitten riittääkin pitkäksi aikaa.

Tikkasin kovikekankaan ja lisäsin vuorin ja vetoketjun. Yksinkertaista kuin mikä. Kestävyydestä ei sitten ole tietoa, toivotaan että kestää.

Tämä jäi kokeiluksi. Kivaksi sadepäivän ratoksi. Mutta ei ole minun juttuni, ei.

Värikkäitä pussukoita

Olipa mukavaa tehdä peittojen jälkeen tämmöisiä pikkutöitä. Kaivelin tilkkulaatikostani joskus vuosia sitten ostamiani akryylikankaan paloja. Aivan hirveää materiaalia, lepsua nahkantiivistä akryylia, mistä ei mitään ryhdikästä voinut tehdä.

Vetoketjut olen kerännyt vanhoista vaatteista, joita taas olen käyttänyt peikkojen ja tonttujen vaatteiden tekemiseen. Pussukat tikkasin vanun kanssa ja ainoastaan vanu on uutta, ostettua.

Mäyräkoiria

Peittosarjassani syntyi tällä kertaa mustavalkoinen mäyräkoirapeitto. Peitosta tuli 145x170cm.

Valkoinen kanttaus oli minulle uusi juttu. Musta kanttaus olisi ollut enemmän mustaan tukeutuva ja valoisuuden lisäämiseksi kanttasinkin valkoisella. Vierastan yleensä valkoista, mutta tässä se antoi oikein mukavasti valoisemman ilmeen koko peittoon.

Tässä peitossa aplikoidut koirat on paksusta puuvillasta, blokin pohjakangas on Finlaysonin paksua puuvillaa. Alakuvassa näkyy musta reunakaitale huonosti, mutta se on kiiltävää puuvillasatiinia.

Tykästyin itse kovin tähän työhön. Tuntuu niin omalta ja sehän oli tarkoituskin, kun blogiavustaja Karkki oli mallinakin.

Sammakoita

Kun näiden torkkupeittojen tekemisen alkuun pääsin, niin syntyyhän näitä. Nyt on vuorossa sammakkopeitto.

Olen yrittänyt saada kangasvarastoa pienennettyä ja penkoessani sain idean sammakkoaiheiseksi peitoksi. Aplikoidut sammakot on minun lempparia fleeceä ja muut kankaat puuvillaa.

Sammakoiden silmistä tulikin kiva yksityiskohta peittoon. Ajatus oli aluksi hieman erilainen, valkoisella korostettu silmä, mutta siinä kohtaa laiskuus iski. Jälleen työ vei tekijäänsä oikeaan suuntaan.

Olen aina karttanut vihreää väriä jostain kumman syystä. Nyt kuitenkin huomaan, että jo pitemmän ajan olen aina päätynyt näihin vihreän sävyihin. Myös kutomossa kun valitsin pellavaa kudottaviin pyyhkeisiin tai liinoihin vihreä tuli ensimmäisenä. Laitan nyt pisteen vihreälle ja tekeillä oleva seuraava peitto onkin ihan muuta väriä! Ja eri eläimiä.....

Laiskan ompelijan fasaanipeitto

Pakkaspäiviä on mukava viettää sisällä lämpöisessä ja mieleisessä puuhassa. Kauan sitten ostin fasaanikangasta tarkoituksena leikellä siitä fasaanin kuvia tilkkumaalauksiini. Tekemättä jäi.

Teinkin kankaasta torkkupeiton, 145 x 180 cm. Se tuli tarpeeseen, kun vaihdoimme naapurin kanssa astianpesukoneen torkkupeittoon. Kyllä! Heillä oli lähes uusi kone ylimääräisenä ja meillä sille löytyi käyttöä, joten sovimme vaihtokaupasta.

Peitto on laiskan ompelijan tilkkutyö. Koko keskiosa on yhtä palaa vain reunakaitaleet on ommeltu tilkkutyön tyyliin.

Tikkaukset on minulle täysin uutta ja outoa, ja kun työkin on laiskan ompelijan, niin tikkasin keskipalan ruutuihin. Se toimii mielestäni hyvin tässä.