Vekkilässä tapahtuu, tontut

Tonttukiireet ovat alkaneet Vekkilässä ja jotain valmistunutkin. Joulumyyjäiset ovat täällä pikimmiten  ja myytävää oltava. Aika menee niin kovaa vauhtia, että ei millään ehdi perässä.

Varmaan monet jo kyllästyy näihin tonttuihin ym,  mutta tekemiseen kun ei kyllästy, tulee niitä tehtyä.

Yllä veljekset ja alla siskokset.

Siskoilla on nyt niin muodikasta turkissomistetta takeissa.

Vasemmalla oleva isoveli pitää porukkaa vähän silmällä.

HIIRIÄ!

Hiiret valtasivat työhuoneeni! 

Huovuttelin muutaman siimahännän.

Reippaita tyyppejä kaikki ja menevät joulumyyjäisiin!

Pöllö- ja ruusupussukka

Koulussa ennen tein aina välikäsitöitä. Kun suunnitellut työt oli tehty ja muita piti odotella, tein jotain pikkusia tekemisiä odotellessani. Nyt tein myös välikäsitöinä pari isoa pussukkaa tai beauty boxia, kuten niitä ennen kutsuttiin.

Romanttinen ruusukangas löytyi pikku nappikaupasta.

Pöllökangas on gobeliinia.

Hyää viikonloppua ja toivottavasti helteet loppuivat!

Takkutukkia

Pitkään aikaan en ole tehnyt peikkoja tai ehkä nämä ovatkin takkutukkia. Sain innostuksen harjoitella ilmeiden tekoa kasvoihin ja niistä sitten jalostin ideaa  sen mukaan miltä kasvot näyttivät.

Ilmeiden tekeminen on tosi vaikeaa, ja jos ei ole esim. piirustustaitoa niin ei tule mitään. Olen harjoitellut varmaan satoja naamoja ja aina törmään siihen, ettei ilmeestä tule sellaista kun alunperin olin tarkoittanut.

Kiva näitä on silti tehdä ja kuten aina näissäkin on kierrätystä kaikki paitsi sukkuhousu ja tukka. Tukan teen aidosta lampaan nahasta.

Hän voisi olla vaikka teinityttö, leggarit jalassa ja karvasaappat. Tuo pusero on muuten tehty piposta.

Tämä neito voisi olla neito Kaino. On niin ujon oloinen.

Tämä puolestaan on selkeästi poika, lapsellinen ja halusi halata poroa.

Vanha pöytäliina käyttöön

Sadepäivänä sisällä, helteellä sisällä. siinä ompelijalle hyvää kalenteria. Onneksi meillä sisällä melkoisen viileetä ja ilmastointilaite auttaa lisää.

Pikku ompeluita on niin sopivaa tehdä kuumalla. Kaava on julkaistu jossain ikivanhanssa käsityölehdessä ja sieltä sen talletin arkistooni jo kauan sitten.

Kirpparilta löysin pellavaisen pöytäliinan muutamalla eurolla. Siitä leikkelin laukut/pussukat ja tikkasin vuorin ja kovikkeen kanssa ruutuun. Magneettikiinnitys.

Ja vielä se romanttinen versio orvokkikankaasta.

Nämä pikku pussukat tein kirpparilta löydetystä kaitaliinasta ja verhosta. Samoin tikkailin kovikkeen ja vuiorin kanssa. Pussukkaan sopii hyvin myös kännykkä.

Vanha projekti no. 2

Aikaisemmin kerroin näistä vanhoista aloitetuista, joista yhden jo kokosin ja valmistin. Nyt oli vuorossa projekti no. 2.

Sain tuttavalta kasan kauan sitten virkattuja paloja, joista osa oli jo yhdistettykin. Pyörittelin paloja ja mietin mitä niistä voisi tehdä. Ei niitä poiskaan voi heittää.

Tein pari tyynyä, joihin palat juuri ja juuri riittivät. Ompelin kaikki kiinni ja sitten vaan leikkaus tyynyn kokoon.

Malli on tuttu, mutta en löytänyt äkkiseltään Mary Oljen kirjoista. Ehkä se on hänen.

Huh hellettä, voisi jo hellittää!

Hulluna pelargoneihin osa 2

Pelargoniahulluus on niin vauhdissa, että jo 70 kappaletta asuu meillä. Lajeja ei ole niin montaa, laskin vain kasvit. Aarteista ja harvinaisuuksista otan aina varakappaleet.

Kuistilla olen tänä vuonna kasvatellut, kun aikaisemmin käytin vain kasvihuonetta. Toki kasvihuone on nytkin käytössä, mutta tuo kuistikokeiluni saattaakin jäädä vaihtoehdoksi.

Yritän keskittyä vanhoihin suomalaisiin jo historiansakin takia, mutta vähän aina tulee muitakin joukkoon. Milloin mistäkin syystä.

Muutama vanha laji on saanut nimensä omistajansa mukaan.

Hillevi

Vanha löytölaji, minkä pelargoni-grand-old-man Jouko Pukki löysi Teijolta.

Emma från Bengtsbo (Ruotsista, Alvestan läheltä)

Tosi erikoinen kukka. Kasvaa varsia ja lehdet reunoilta käpristyvät. Mutta tuo kukka on todella kaunis hento vaalenapunainen tulppaani. Yksi lempi kukkni.

Kaisa (Kallio)

Presidentin rouvan lempikukka ja yksi halutuimmista.

Kyllikki

Luumäeltä  Heikkilän talosta vanha laji-

Pirkko

Vanha laji Pirkko -nimiselta Nummen kylältä

Ida-mummun pelakuu

on ehdoton aarteeni. Historia on onneksi tiedossamme ja se vie aina 1930-luvun loppuun.

Askola

Vanha löytölaji Itä-Uudeltamaalta. Aloittelee tässä kukintaa.

Nimismies

Tuotu Suomeen Vepsästä ja Ruotsissakin on ollut Nevesta -niminen . Ovat ehkä samaa sukujuurta, mutta Vepsästä tuotu kasvi annettu Jouko Pukille ja hänen puutarhaltaan tätä kanta lienee kotoisin. 

Tuulensuu

Lähtöisin Tuulensuun talosta Nummelta

Monet ihanat vanhat aloittelee kukintaansa, joten esittelin tässä vain muutaman. Olen opetellut mikä multa on hyvää ja mikä lannoite on hyvää ja luulen, että tästä pääsen taas alkuun tämän keräilyni kanssa.