keskiviikko 24. heinäkuuta 2019

Kurkistus pelargoneihin

Tämä vuosi on ollut minulle hyvin epäonninen pelargonien kasvatuksessa. Keväällä innoissani vein pelargonit liian lämpöiseen aurinkoon ja kasvihuoneeseen. Siitä he eivät tykänneet ja sehän sitten näkyy kasvussa ja  myöhästyttää kukintaa.

Tänään siirsin kasvihuoneesta tukahduttavan kuumasta lähes kaikki kuistille. Toivottavasti on ilmavampi heille ja innostuvat kukkimaan.
Tässä viimeisin hankintani. Kuva on kukan omistajan julkaisema fb:n pelargoni-ryhmässä ja häneltä sain pistokkaan juurtumaan.  Kasvilla on tarina ja ikää n. 20 v. Tosi kaunis.

Yllä on Kyllikki. Kyllikki on lähtöisin Luumäeltä ja on 60-luvulta.

Yllä Great Bricett, nk. munankuoripelargoni, aloittelee kukintaansa.

Yllä Palikaisten kartano. Vanha laji, joka alkujaan nimellä Crystal Palace Gem.

Yllä tämän kevään ostos.

Yllä tuntematon vanha suomalainen. Ostin viime vuonna Pukin puutarhalta Perniöstä. Tosi kaunis yksinkertaisin kukin. Kuka sitten lienee ja mikä on tarinansa?
  
Kevään kylvöt onnistuivat ja eivät onnistuneet. Sain siemeniä alan superharrastajalta. Niistä iti monet ja monet ei.
Yksi ihmetyksistäni on miniatyyripelargoni. Täysikasvuisen korkeus n. 10cm. Vielä ei ole kukkinut, mutta hyvin lähti siemenestä kasvuun:

Alla: siemenistä ilmestyi tämmöiset kasvit. Tähtipelargoneja, mutta kukista ei mitään tietoa ja aika näyttää mitä sieltä ilmestyy.


Maustepurkista unikon siement iti todella hienosti ja kukkakin on ihan kaunis:

Luulen, että siemenkokeiluni on nyt kokeiltu ja keskityn vain näihin ihaniin vanhoihin suomalaisiin.

Viimeisin villitykseni on lehtikaktukset. Niitä olenkin kerännyt jo melkoisen joukon. 
Tässä yksi heistä:
Viikunaopuntia eli Fico d'India. Jo halkaisin yhden hedelmän ja sehän oli täynnä siemeniä. Pesin ja kylvin, mutta ei vielä ainakaan näkynyt itämistä.






perjantai 19. heinäkuuta 2019

Virkattu Koira


Virkkaaminen on niin kivaa. Istun ulkona, kuuntelen äänikirjoja tai kuunnelmia Areenasta, samalla virkkaan. 

Yritän löytää sellaisen keskitien, ettei niska ja sormet kipeydy. Eli vain kohtuullisesti virkkausta päivässä.

Tämän koirulin virkkasin jämälangoista oman pääni mukaan. Virkkasin sitä mukaa kun työ eteni. Ennen en ole tehnyt luomia, nyt kokeilin. Ei ole hyvä juttu tuollainen panta silmien yllä.

Huomenna menemmekin markkinoille. 
Hyvää kesäistä viikonloppua!

tiistai 16. heinäkuuta 2019

Kettupussukka

Pikaisena työnä ompelin pussukan. Aikaa kului tasan 35 min eli tosi pikatyöstä on kyse. 

Sain tuolin istuinkankaitten uusimisesta jääneen palan tukevaa kangasta. Kuin valmiiksi leikattu pala pussukkaan.

Varastostani löytyi kivaa kettukangasta ja siitä kuviot leikkasin. Vetoketju on kierrätystä  myös, vanha metalliketju.

Pussukan annoin kankaan antajalle. 

keskiviikko 10. heinäkuuta 2019

Kaktuksia

Sadepäivät inspiroivat pikku näpertelyyn. Olen innostunut kaktuksista, niin elävistä kuin myös virkkaamaan niitä. 

Virkkaamani eivät muistuta mitään elävää, mutta syntyivät ihan itsestään mielikuvituskaktuksiksi.

L
Vuosia vuosia sitten keräilin eläviä kaktuksia,  kunnes kokoelma oli niin suuri, ettei mahtunut mihinkään. Nyt eteeni tuli ensin Hovineidonkaktus ja Hovipojankaktus. Pienen pieniä alkuja, mutta hyvässä kasvussa.  Mukana sain myös erilaisia Raatokaktuksia pieninä alkuina. Saa nähdä tuleeko niistä mitä. 


Sittemmin hankin ylläolevat Pitaijan (Hylocereus undatus, Tarhametsäkaktus), Kalanruotokaktuksen(Epiphyllum anguliger)  ja Yönkuningattaren (Selenicereks grandiflorus)

Tämä on Viikunaopuntia (Fico d'India) ja viimeisin hankinta. Nuo hedelmät on herkullisia.

Alkaa tilat olla nyt täynnä, kun sijoitan vielä kaikki kymmenet pelargonit ja nämä kaikki kaktukset talveksi sisälle.






perjantai 28. kesäkuuta 2019

Munsterhjelm-elämys

Muistan lapsuudesta, kun enoni ylpeänä kertoi, että tästä maisemasta on kuuluisa taidemaalari tehnyt taulun. Seisoimme Kukkia-järven reunalla Hämeessa. Nyt tämän kuuluisan taiteilijan töitä on esillä Hämeenlinnan taidemuseossa. 

John Munsterhjelmin teokset isästään.

Yritän niin monista saada koottua tähän vain muutaman suosikkini. 

Munsterhjelm on talvimaalausten mestari. Hän teki kesällä muistiinpanot talvisia maisemia silmällä pitäen.


Metsäkuva Hauholta Hämeestä 1870-luku

Tuuloksen kirkko taustalla.

Ensilumi. Ja tunnelma on hienosti saatu tallennettua.

Olavin linna

Hämeen linna

Ne ihanat suomalaiset maisemat:


Valtaisan hieno näyttely ja hienoa, että niin moni työ saatu esille. Kuulin, että ensimmäisen kerran 30 v näin laaja näyttely Munsterhjelmin töistä. 
Tosi vaikea oli kuvata näitä, sillä Munsterhjelmin kyky tallentaa tunnelmia, hetkiä ei välity valokuvassa samalla tavoin kuin seisoessa taulun edessä.





keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Nalle hännänhuippu

Viimeinenkin projektin nalle valmistui. 


Ihanaa Juhannuksen aikaa ja tehdään taikoja!


sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Nallet Vekkilässä

Lisää nalleja meillä Vekkilässä. Kun alkuun päästiin, niin eihän se vauhti lopu sitten millään. Tietysti kun pyydetään, niin teenhän minä, kun on niin kiva tehdäkin.

Hain näissä sitä lapsuuden nallen olemusta, vaikka sitä keltaista nallekangasta en mistään saanutkaan.

Yllä iso nalle, 60cm. Tein sen vuosia sitten löytämilläni kaavoilla. Kaavaan olin kirjoittanut, että tämä antiikkinalle oli voittanut Suomen nukkeyhdistyksen nallekilpailussa ensimmäisen palkinnon. Tykkään kovin tästä kaavasta, suippo kuono, pitkät jäsenet ja isot jalat.

Vaalea pörröinen nalle syntyi varastoistani löytyvästä turkispalasta. Karvaa oli niin vähän, että vain pieni nalle niistä tuli.

Vielä työpöydälle jäi yksi pitkäkarvainen tulokas. 


Itse olen tyytyväinen tulokseen ja mielestäni nämä tosiaan näyttävät niiltä lapsuuden nalleilta.