Ei saa kaivaa nenää! Vallattomat peikkopojat, vielä nimettömät. Hieman vielä kesken, sillä villasukat on vielä puikoilla.
Kiitos Hannele (tilkkutaiwas.blogspot.fi) ketun nahkoista! Sain ison pussillisen ketun nahkaa Hannelelta yllätyksenä ja niistä tuli nyt peikkopojille hiukset. Eihän näin nuorilla vielä oikea peikkotukka ole kasvanutkaan.
Niin se tyttö:
Tytön äiti onkin noitien sukua. Keltainen on muotiväri ja hänelläkin muodikkaasti keltaiset sukkahousut.
Hienosti sopivat sinihopeaketun karvat peikon tukaksi! Hauska nähdä, että niille tuli käyttöä :)
VastaaPoistaVoi,että ovat ihania! Miten sinä saatkin näille nämä ihastuttavat ilmeet.
VastaaPoistaKerrassaan hauskoja peikkosia:)
VastaaPoistaLystikkään ilmeikkäitä otuksia.
VastaaPoistaTodella ilmeikkäitä peikkoja. Hienoa, että Hannelen ketunkarvat löysivät oikean osoitteen. Peikoilla on hienot tukat. Mielikuvituksellasi ja taidoillasi ei näytä olevan rajoja,
VastaaPoistaHauskoja peikkosia kaikki ja sormi on yhdellä jo nenään kerennyt.
VastaaPoistaVeikeitä peikkopoikia ja tyttö. Aivan mahtavia myös edellisten postausten eläimet, sammakot varsinkin.
VastaaPoistaKevättä taitaa peikkopojilla olla rinnassa, kun ovat noin hienoiksi tälläytyneet. Peikkotyttö onkin veikeä keltaisissaan :) On näissä ihan eri meininki ja maanläheisyys, kun vertaa Barbie-nukkeihin.
VastaaPoistaKyllä valloittavan ihanat peikkopojat. Tulee iloiselle mielelle näitä katsoessa.
VastaaPoistaLoistavan ilmeikkäitä velikultia
VastaaPoista