torstai 16. kesäkuuta 2016

Ankkoja, koiranpentu, nalle ja vähän muutakin

Sain inspiraation tehdä betonista jotain. Kaikki alkoi keramiikkamäyräkoirasta, minkä löysin kaupasta. Aikomukseni olisi tehdä siitä silikoonimuotti ja valaa lisää mäykkyjä.  Sitä ajatusta kehitellessä, tein lasten kastelukannuista muotit ja valoin ankkoja, lampaita, etanan.

Etanan sarvet jäivät muottiin, mutta eiköhän asia korjaannu jotenkin.

Muottien jälkiä en kaikkia saanut hiomalla pois, mutta betonissahan kuuluukin olla tekemisen jälkiä.

Alkuun päästyäni, kokeilin myös pehmoeläinten käyttöä muottina. Alla olevan koiran pennun sain kirpparilta kaupantekiäisenä ja sen muoto on tarpeeksi helppo betoniin.

Hieman halkeilua tuli, mutta betonivellillä korjailen vielä.

Nallekin sai kuoren pintaansa. Tämä on tosi hauskaa tekemistä. Kuivumassa on vielä pari isompaa pehmoa ja niistä myöhemmin.

Alla kuva mönkiöäisistä, jotka äitini on maalannut muutama vuosi sitten.


Tämä siilirouva (arvatenkin rouva) on muuttanut meille. Olen lahjonut häntä herkuilla ja tässä turvallisesti raparperin lehden alla menossa koiran kuivamuona-ateria. Niin symppis on.

13 kommenttia:

  1. Voi hyvänen aika. Sinulta ei ideat lopu ja kaikki onnistuu. Noista ottaa varmaan moni nyt mallia =)
    Muistakkin syöttää sitä siiliä säännöllisesti.=) Minä syötin viimekesänä yhtä kissannappuloilla ja kun yhtenä iltana en ollut muistanut laittaa, niin se tuli ja puri minua varpaaseen niin että veri vaan tirskui =) Onneksi ei tulehtunut. Tänä vuonna ei olekkaan näkynyt yhtään siiliä.

    VastaaPoista
  2. Hauskoja ja kivoja hahmoja! Symppis siilirouva:)

    VastaaPoista
  3. Ihania hahmoja, tykkään tuosta ankasta se on vaan niin hellyyttävä

    VastaaPoista
  4. Hauskoja betonihemmoja! Äitisi töitä katsoessa tulee vääjämättä mieleen, ettei se omena kauas puusta putoa! Niin taiteellisia ja osaavia naisia näytääe olevan molemmat!

    VastaaPoista
  5. Hämmästytät jatkuvasti uusilla ideoillasi! Mistä sinä näitä oikein keksit! Hauskoja hahmoja kaikki!

    VastaaPoista
  6. Siis nuo on niin ihania!!!! Meillä ei enää ole siiliä pihallamme. Johtuneeko lyhyestä nurmikostamme, ettei ole piilopaikkoja. Siili asusteli terassimme alla monta vuotta ja sitä ruokin kissanruoalla, kunnes yllätin naapurin kissan muutaman kerran ruokailemassa kupilla. Lopetin ruokkimisen ja niin lähti siilikin muualle. Mukavaa viikonloppua tv Liisa

    VastaaPoista
  7. Ollapa sinun taiteellisuus ja lahjat, tekisin vaikka puu-ukoista kiviakkoja.
    Ihania!

    VastaaPoista
  8. Aivan ihastuttavia juttuja on betonista tullut. Ei etänalla aina ole savet pystyssä. Ne ovat sisällä silloinkun ennustaa sadetta.

    VastaaPoista
  9. Herttaisia eläimiä, eikä siili-rouvan tarvitse pelätä niitä. Tuollaisia betonipehmoja en ole ennen nähnytkään.

    VastaaPoista
  10. Kylläpäs keksit aina kaikkea hauskaa! Ja osaat, kun vain kokeilet! Kivoja!

    VastaaPoista