Kuvaan pääsi myös itse aikoinaan paperia keräämällä saamani nukke. Itse myös ompelin niin muodikkaan haalarin huppuineen oltiinhan 60-luvulla.
Tässä istuvat kaikki omat nukkeni ja uudet tulokkaat. Vasemmalla oleva hiukseton koki kovia 50-luvulla. Tukka on kammatessa irtoavaa ja kuinka se sitten olikin joutua mummun perunamuusikattilaan. Siitä syntyi melkoinen selkkaus ja nukelta lähti hiukset. Oikealla Siro-paperinkeräysnukke, mikä onkin tunnetumpi kuin nuo pienemmät.
Moi. Vanhat lelut ovat ihania. Mulla on kans blogissa muutamia lelupostauksia. Oot jo jonkun aikaa ollu mun blogissa näitä vilkuilen -otsikon alla. Kristiina
VastaaPoistaKiva kun vilkuilet. Kurkkasin minäkin teille.
PoistaMukava kokoelma nukkeja, niin perinteisiä.
VastaaPoistaOi ei, minulla oli lapsena tuo sama tumma nukke. Valitettavasti äidilläni vaan oli tapana muuttojen yhteydessä heittää paljon pois tavaraa ja niin ei minullakaan enää ole tuota nukkea. Olisipa ihanaa jos se olisi vielä tallella.
VastaaPoistaUpea kokoelma ,"kauniita-vanhoja -nukkeja"
VastaaPoistaOnpa sinulla hieno kokoelma kauniita vanhoja nukkeja, ihania!
VastaaPoistaAivan ihania nukkeja, todella kauniita kaikki!
VastaaPoistaVoi mikä perhepotretti! Kauniita, vanhoja nukkeja kaikki.
VastaaPoistaVoi että, olen myös etsinyt tuota tummaa nukkea. Isäni osti sen minulle vuonna 1957 paperinkeräys rahoilla. Hän kuoli muutama vuosi myöhemmin joten tuo taisi jäädä minulle ainoaksi muistoksi. Se oli monta vuotta ainoa nukkeni, ja tietysti kovin rakas. Ikävä kyllä koiranikin mielestä, joka söi sen. Noita ei jostain syystä paljon ole kiertoon päätynyt.
VastaaPoistaKiva muisto lopusta huolimatta. Totta on, että tuota tummaa ei juurikaan myynnissä ole näkynyt. Minäkin etsin vuosia ja sitten tärppäsi. Minun oma vaalea on myös tuolta 50-luvulta. Ompelin sille muodikkaan haalarin hupulla ja vetoketjunkin laitoin. Olin alle 10v. Ihania nämä nukkemuistot. Pidetään peukkuja, että löydät. Facebookin antiikkinukkeryhmä on hyvä.
Poista