Nyt se on tehty, valmis!
Kaikki alkoi siitä, kun löysin edesmenneen äitini tavaroista muovikassinmytyn.
Paloista äiti oli virkannut 70-luvulla noin kolmanneksen. Ja nyt oli minulla into saattaa tämä työ päätökseen. Onneksi lankaa oli lähes riittävästi ja koukkukin löytyi. Huono puoli oli,että käsialamme oli erilaista. Mutta yritin matkia äidin tiukkaa tyyliä, ja onnistuin saamaan palat yhteneväisiksi.
Malli on nopea tehdä, vain 5 kerrosta. Tuttu malli meille virkkaajille Mary Oljen kirjoista. Yhteensä paloja parivuoteen peittoon kului 225 kpl.
Palojen yhdistäminen olikin oma juttunsa. Äiti oli aloittanut yhdistää virkkaamalla, mutta minusta se ei ollut hyvä. Purin pois ja yhdistin neulomalla. Työlästä.
Peitosta tuli kaunis ja sopiva makuuhuoneeseeni. Olen niin iloinen, että tein työn loppuun ja nyt se olkoon äidin ja minun viimeinen yhteinen käsityö.
Upea peite ja äärettömän arvokas!
VastaaPoistaVoi miten kaunis!
VastaaPoistaVoi, miten kaunis peitto. Olen itsekin virkannut noita Mary Oljen peittoja ja liinoja, Suurin on parisängyn peitto. Hienoa, että olet saattanut loppuun äitisi aloittaman työn.
VastaaPoistaHieno on ja sopii sänkyysi mahdottoman hyvin:)
VastaaPoistaIhanaa, että teit äitisi suuritöisen peiton valmiiksi Kaunis peitto.
VastaaPoistaTuo Mary Oljen isokokoinen kirja on minunkin aarteeni.Teen aina sukkien kantapäät ja kärkikavennukset hänen ohjeensa mukaan
Upea! Hienoa että ne pääsivät käyttöön.
VastaaPoistaAivan mahtava työ!
VastaaPoistaTämä on upea 🤩
VastaaPoistaTuossa peitossa on mukana paljon tunnetta johon kietoutua kun sitä tarvitsee. Upea työ.
VastaaPoista