keskiviikko 15. huhtikuuta 2026

Kukkilintu

 Lanka loppui ja päätin poiketa Wetterhoffin myymälään Hämeenlinnassa. Ja mitä löysin! Aivan riemastuttavan ristipistonäyttelyn.  Kukkilintu.

Näyttelyyn on koottu käspaikkoja ja merkkausliinoja. Osa käspaikoista Valamon luostarin kokoelmista.

Käspaikka on pitkä ja kapea, molemmista päitä samoin tavoin kirjomalla koristettu pyyheliina, joka tunnetaan perinteisesti ortodokisen karjalaisväestön tekstiilinä. (kuva ja teksti Wetterhoffin sivuilta).


Pyhän Kolminaisuuden ikonin maalasi Tiina Haapsalo

Ikoniliinan päät kuvassa alla


Merkkausliinojen kuviot sisältävät symboliikkaa ja usein niissä on myös monogrammeja, vuosilukuja ja suvun tärkeisiin tapahtumiin liittyviä päiväyksiä.

Kuva Wetterhoffin esitteestä.

Kaikki näyttelyn merkkausliinat on kirjonnut Irma Lehto (s. 1937) ja valmistunut Wetterhoffilta 1961.




Irma Lehdon työt seinällä.
Niin upeita ja työläitä kaikki. On aivan mahtavaa, että näitä vanhoja töitä tuodaan esiin. Kulttuurihistoriaamme. Onneksi ristipistot ja kirjonnat on nousemassa myös "muotiin" ja harrastajamäärät on nousussa. 

Irma Lehto on omistanut nämä upeat typönsä rakkaiden kissojensa muistolle!











7 kommenttia:

  1. Voi miten mielenkiintoinen näyttely! Itselläni on karjalaiset sukujuuret ja käspaikat hyvin tuttuja.

    VastaaPoista
  2. Wau mitä upeuksia. Tuo lintu varsinkin käki symboloi karjalaisuutta. Nuo käspaikat on ommeltu niin, että kankaan nurja puoli on yhtä siisti kuin oikeakin puoli

    VastaaPoista
  3. Onpa todella hieno näyttely! Käspaikat ovat todella kauniita, yhden olen tehnyt ja talvella piti alkaa toista, mutta kurssi peruttiin eli aloitan sen kun ehdin. Tuo ikoni on myös kaunis, sama ikoni on minullakin laudalla työn alla parhaillaan. Tällaiset vanhat käsityöt ovat upeita!

    VastaaPoista
  4. Upea näyttely. Hienoa, että käsityön arvostus on taas noussut.

    VastaaPoista
  5. On siinä pisto-jos-toinenkin ristissä ja vaikka missä asennossa!!
    Minua povattiin/kannustettiin aina Wetterhoffin opistoon... kaikki kouluvuoteni niin suvulle kuin kässäopeilleni oli selvää "minne matka". Omissa pikkutytön suunnitelmissa se ei tainnut olla koskaan... minä vielä silloin mitään ammattiasioita edes miettinyt ja kun nyt katson näitä sinun upeasti kuvaamiasi töitä - niin omat polkuni ovat olleet sopivammat. Kädet on aivojen jatke, ja päinvastoin - sen allekirjoitan; ihan mahtavaa, että kukin löytäisi käsilleen (ja aivoilleen) kaikkein mieluisinta tekemistä - sellaista, josta ei malta sormiaan irrottaa... vaan syyhyää koko ajan takaisin.

    VastaaPoista
  6. Upea näyttely - nimeä myöten. Ristipistotyöt ovat kauniita. Tuossa näyttelyssä näemme yhden ihmisen elämäntyön. Hienoa, että niille on järjestetty niiden arvoinen näyttely eikä kätketty jonnekin lispaston laatikkoon.

    VastaaPoista