Trikookudetta sadepäivän ratoksi

Sateet jatkuvat, mutta ei haittaa, kun innostuin virkkailemaan kasseja. Mikäs mukavampaa kuin istua lämpöisessä sohvassa hömppäfilmiä katsellen ja virkata. Nyt käytin trikookudetta, mikä tuntui olevan vähän vetelämpää kuin ontelokude. Kassissa se ei haittaa.

Lettikiinnitystä varten ompelin napin, mihin hapsuista saa kassin suun kiinni.

Ontelokudetta sadepäivän viettoon

Perjantaina poikkesin lähikaupungin pikkutorille ja löysin sieltä Someron langan trikookudetta ja muutakin kivaa. Vaikka käteni eivät pidäkään virkkaamisesta, en voinut vastustaa, oli ihan pakko kokeilla mitä trikookuteesta saisin aikaiseksi.
Oli nautittavaa istahtaa tv:n ääreen virkkaamaan, kun lauantaina alkaneet sateet peuhasivat ulkona. Lämpöisessä sohvassa istuinkin melkein koko päivän ja kassihan siitä syntyi. Mukavaa sadepäivien puuhaa.

Napin ostin joskus Tallinnasta, kivan iso ja sopii somisteeksi vaikka musta onkin.

 

 

 

 

Porukan hitain Teddy

Yksi Teddy olikin jäänyt porukasta. Tässä hänetkin kuvattuna.

Uusiona tuikkuja

Käsityökerhomme on jälleen pääsemässä kesän tauon jälkeen vauhtiin. Ensin teemme kahvipusseista kasseja, sitten opettelemme sukan parsintaa. Mosaiikkityönä ajattelin tuikkuja, joille aina löytyy käyttöä joko sisällä tai puutarhassa.

Tässä on pari lapsenruokapurkkia ja sillipurkki päällystettynä. Idea olisi ollut löytää kirkasta lasimosaiikkia ja niillä tehdä lasipurkista ikään kuin uusi lasinen esine. Mistään ei löytynyt kaipaamaani mosaiikkia, joten käytin näitä.

Peilimosaiikki antaa kivan ulkonäön. Peitin suussa näkyvät kannet urmut kimalleliimalla.

Tässä purkissa on valkoista koristekiveä ja suussa helmet. Kivien ja muidenkin liimaaminen lasipinnalle onkin oma juttunsa. Kokeilin kaikki liimat, mitkä mieleeni tulivat, mutta ei. Sen jälkeen keksin sprayta ohut lakkakerros purkin pinnalle ja siinähän sitten liimatkin pitivät.

 

Tämän pienenpienistä helmistä tehdyn pinnan lakkasin mattalakalla jotta pysyvät paremmin kiinni. Mutta lakoista tulee monta kertaa kellertäviä ja se on kurjaa se.

Jos haluaisi ripustaa nämä roikkumaan, esim. amppeliketjut olisivat oikein hyvä idea. Ketjut saa helposti kiinnitettyä ohuella rautalangalla suun rantuihin.

Teddies

Innostuin pitkästä aikaa tekemään nalleja. Vuosia sitten tein n. 50, ne istuivat divaanilla, kunnes koirani valtasivat divaanin ja nallet saivat kyytiä. Nyt mielessäni oli ruudullisesta fleecestä n. 35cm teddy. Ja kuinka ollakaan löysin heti ale-korista vihreän ruudullisen fleecen-huovan ja hyvän tähän tarkoitukseen.

 

Hieman värit laimenevat kuvassa. Kavereiksi tein muutaman erilaisen varastoistani löytyvistä kankaista. Kiva kokeilla minkä näköisiä eri värisistä ja eri kankaista nalleista tulee.

 

 

Vaikka olen aikoinaan kerännyt mapillisen nallen kaavoja, oli tosi vaikea löytää hyvä nallen kaava. Näissäkin on huomauttamista ja sitä täydellistä kaavaa en löytänyt mistään. Kirjaston kirjat kävin kaikki läpi, samoin netin, ja ei vaan löytynyt.

 

 

Yllä olevassa kankaassa on koirankuvia! Mutta valmiissa työssä niitä tuskin huomaa.

 

Tämä nalle on ruusuista tehty!

 

Suosikkikankaakseni tuli tämä suuria liljoja ym. kukkia sisältävä fleece. Herkulliset värit.

 

 

 

 

Isäntämiehet rouvineen

Näitä isäntimiehiä tein myös aiemmin, ja nyt lisää. Sukkahousutekniikkaa opettelin netin avulla pisto pistolta, mutta vaikeaa tuntui olevan ja paljon vielä opeteltavaa. Tonttujahan tehdään paljon tällä tekniikalla. Olen etsinyt myös kurssia aiheesta, mutta eipä ole löytynyt.

 

Kaikki materiaalit on kierrätystä. Jopa täytevanut vanhasta tyynyn sisuksesta. Pehmeä vanu taipuu hyvin kasvoja muotoiltaessa ja on oikein käyttökelpoista tässä. Alla olevalla rouvalla on essu ihan aidosta silkistä.

 

 

 

Yritin opetella erilaisten ilmeiden tekemistä ja samalla saada vähän luonteenpiirteitä esiin. Täytynee harjoitella lisää, mutta kiva näitä on tehdä.

Mäyriksiä

Tein jo aiemmin samoja, mutta kun pyydettiin lisää, niin tässähän näitä tulee.
Tämän mallin löysin netistä, tein itse kaavat ja pyrin saamaan omilla jaloilla seisoviksi tiukalla täytteellä. Näissä minua viehättää selkeät yksinkertaiset linjat, joilla tehdään itse mäyris. Ei ole kuin kangas, silmät ja se tarkka muoto. Muotokieli on se juju. Samaa käytin edellä olevissa bambeissa.

Tein näitä erilaisia kankaiden lopuista,  ja kierrätyskankaista.