Monissa blogeissa on esitelty opistojen näyttelyjen töitä ja niin upeita on tehty. Vähän kateellisenakin ihastelen, kuinka erilaisia kursseja muilla on ollut tarjolla ja siten mahdollisuudet kaiken uuden, ihanan tekemiseen.
Lähikaupungin opiston näyttelyssä ikäväkseni näki selvästi, kuinka rahapula vaikuttaa opiston toimintaan. Kurssitarjontaa ei ole voitu laajentaa ja joitain on lopetettukin.
Tilkkutöitä ei juurikaan ollut. Tämä farkuista tehty peitto oli "perinteisen" tyylin ainoa. Muutenkin farkusta löytyi yllättävän paljonkin, esim. kasseja, vaikka tuo farkkubuumi lienee jo ohitettukin.
Tätä posetiivia voisi sanoa koko näyttelyn vetonaulaksi. Paikallislehden mukaan tekijöitä on kaksi. Toinen teki sisukset ja toinen päällisen. Posetiivissa on mm. puiset urkupillit (56 kpl), mitkä toinen tekijöistä Risto Laitala sorvasi itse. Hän kertoo, että teko-ohjeen etsimiseenkin meni vuosi. Kaappikellokurssilla hän sitten sai apua ulkokuoren maalaamisessa ja tekemisessä Jorma Holmroosilta.
Mahtavan hienoja kaappikelloja oli esillä muutama. Kert kaikkisen upeasti toteutettuja.
Kuvanveisto on minun mieleiseni ja tutuilta tekijöiltä oli aivan ihastuttavia töitä.
Ehkä "uudenlaiset" työt olivat nämä ruostekuvioiset tyyny ja liina ja alla oleva tuftaustyö.
Keramiikkaa oli esillä muutamia tosi kauniita töitä ja nämä pikarit olivat eniten mieleeni.
Yllä tuolinpeitto, mikä oli tehty jämälangoista ja eri poljentaa, sidosta käyttäen ja kaikki ihan sikinsokin, sanoi esittelijä. Tosi kaunis kokonaisuus vaikkei mitään erityistä suunnitelmaa ollutkaan ollut.
Nämä olivat omat suosikkini näyttelystä. Hienoja posliininmaalauksiakin oli esillä, mutta tekstiilityöt oli hienoinen pettymys.
