Saku Siilin uusi kaveri

Nostalgisissa merkeissä tämä vuosi alkoi. Olen ehkä 60-luvulla kutonut siilin, josta tuli Saku. Siili on kulkenut matkassasi siitä asti. Monesti ajattelin, että olispa kiva kokeilla tehdä samanlainen. 

Saku on esitelty blogissani aiemminkin. Olen ohjetta etsinyt kauan, kunnes yhtäkkiä se tuli eteeni. Enkä yhtään muista mistä.

Tämä ohjelehtinen on ollut 80-luvulla liitteenä Käsityölehdessä, joten alkuperäinen sekään ei ole. Mikäli oikein muistan.

Vanha Mikkikin pääsi kuvaan. Aiempina vuosina Mikilla oli tapana joulun aikaan koristaa työhuonettani.

Sydämelliset kiitokset kaikille onnitteluista. Tästä on kiva jatkaa uuteen vuoteen.

HUV ja 10v

Uusi vuosi alkoi ja se on VEKKI-blogin kymmenes. Aloitin vuodatuksen puolella v. 2009 tämän bloggailun. En muista mikä innosti, mutta varmasti tuo tekemisen palo on niin suuri, että työt tulevat esille ja "arkistoitua". Samalla tutustuu ihaniin käsityön harrastajiin.

Paljon on tapahtunut näinä vuosina. Vanhempani nukkuivat pois, ensin isä ja sitten äiti. Jäin eläkkeelle, sairastuin kaksi kertaa vakavasti, mutta mikä on säilynyt:  rakkaus käsillä tekemiseen ja kauneuteen mitä voi saada aikaiseksi.

Ensimmäinen postaukseni. Onneksi ehdin kopioida postaukset ennen kuin vuodatus kaatui. Paljon, paljon kuviani katosi ja kiukku oli niin suuri, että vaihdoin bloggeriin v. 2012.

Monet blogikaverit ovat pysyneet mukana tämän kymmenen vuoden ajan ja siitä olen todella iloinen. Olemme vaihtaneet mielipiteitä myös blogien ulkopuolella ja jotkut olen tavannutkin.

Ystävät KIITOS näistä vuosista ja niistä monen monista yhteydenotoista. Toivon, että jatkamme edelleen.  

KIITOS!

Hyvää joulua

OIKEIN HYVÄÄ JOULUA 

JA 

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA

toivon kaikille blogiystävilleni ja vierailijoille.

Ensi vuosi aloittaakin Vekki-blogin juhlavuoden. Ensin lomaillaan.

Heijastava villis Karkille

Yritän aina vaan saada Karkin pitämään lämmintä takkia pakkasilla, mutta on se vaikeeta. Oma vikani kun en pentuna sitä sille opettanut.

Ostin Novitan Hohto-lankaa kerän ja sitä yhdistin seiskaveikan kirjavaan. 

Mallin keksin sitä mukaa kun työ valmistui. En tiedä silmukkamääriä enkä senttejä. Vetoketjun ompelin selkäpuolelle, koska mahan alusta  jää usein paljaaksi ja kylmettyy.

(Ei vois mallia enempää harmittää tämä mannekeeraus tai tuo villis,)

Hyvin heijastaa Hohto-lanka. Salamalla otettu kuva.

Ja sitten alla sympaattinen espanjalais-Aune. Aune tuli Suomeen veljensä Tepon kanssa jokunen vuosi sitten. Aune on meidän suuri suosikkinaapuri, ja niin täynnä rakkautta että halkeen. Todellinen pusumaakari ja sylissäistuja. Ihana Aune.

Hyvää tätä joulunalusviikkoa!

Ryijynostalgiaa

Suomessa oli v 1956 yleislakko. En tiedä, enkä muista miten tapahtui niin, että isäni alkoi ompelukoneella ommellen tehdä tätä ryijyä. Siitä puhuttiin paljon, sen muistan, ja varsinkin, kun MIES ompeli. Tekniikka luulen olleen sellainen, että jonkun härvelin keskeltä ommeltiin ja sitten toinen lenkkireuna leikattiin auki. En tiedä miten on tehty ja voiko näin tehdäkään. 

Luulen myös, että äitini (perheemme taiteilija) ja isä yhdessä ovat suunnitelleet mallin. Nurjalla puolella näkyy piiroksia ja niitä myös muokatun.

Tänään hain ullakolta himmeleitäni ja ryijylaatikko tuli eteeni. Nyt kun kaikki ryijyt tekee uutta tulemista, ajattelin saisiko tuosta mitään aikaan. Jos teillä on ideoita, miten tuollaisen villaryijyn voisi puhdistaa vuosikymmenten pölystä, otan mielellään ideoita vastaan.

Hiiret roistot olivat nakertaneen reijän ja sekin pitäisi jotenkin saada korjattua.

Pimeydestä ja sateesta huolimatta, hyvää viikon alkua teille.

Nukkekotia ja tuunausta ja Muranoa

Sadepäivänä sisähommia ja flunssan oireita hillitessä innostuin siivoamaan "nukkekotiani". Lainausmerkeissä, koska myin sen varsinaisen hyvin ison nukkekotini ja jäljelle jäi väin tämä lasivitriini.

Olen kerännyt vanhoja nukkekotikalusteita, tehnyt itse ja onpa siellä kaksi omaa 50-luvun nukketuoliakin.

Nukkekotini ei siis ole huone-huoneelta järjestyksessä, vaan enemmänkin sekalaisia esineitä sekalaisessa järjestyksessä.

Sitten tuunausta:

Aivan heräteostona Lidlistä tämä 3-8 vuotiaalle tarkoitettu kammottava lelusarja. 7e maksoi ja siinäkin oli liikaa. 

Ostin ihan kokeillakseni mitä näistä saisi aikaan. Ja alla tulos:

Siis ei mitään. Ihmettelen sitä, että tämä sarja olisi kolme vuotiaalle leikittäväksi. Ei varmasti ole turvallinen. 

Sitten Muranoa:

v. 1975 sain lahjaksi nämä käsintehdyt ja puhalletut Muranon eläinperheet.

Puhallettu eläin eläimeltä ja jälki on aivan uskomattoman tarkkaa. Joutsenten nokka, töyhtö ja silmät ovat väri väriltä käsin muovattu.

Nuo lapset ovat peukun kynnen kokosia ja jotkut pienempiäkin. Hevoslapset niitä pienimpiä. Eläimet tulivat eteeni kun siivosin vitriiniä. Ja siellä saavat rauhassa elellä edelleen.

Nalleja - Teddies

Kyllä niin tykkään tehdä näitä pehmoeläimiä ja nalleja. Se ikuinen lapsi leikkii edelleen minussa ja hyvä niin.

Pyydettiin tekemään nalle ristiäislahjaksi pienelle tytölle.  Minähän laitoin innostukseni toimintaan ja etsin ja etsin sopivaa tekokarvaa. Se ei mitenkään ollut helppo tehtävä, sillä karvojen valikoima oli melkoisen rajallinen.

Kaikki nallet tein vanhan kaavan mukaan. Kokeilin useita kaavoja aikoinaan ja lopulta löysin tämän mallin, mistä todella tykkään paljon. Se muistuttaa sitä vanhanajan nallea.

Kolme nalleista lähti uuteen kotiin ja vielä kaksi etsii. Varmasti hekin löytävät uuden kodin jouluksi, näin toivon.

Hyvää viikonloppua, taitaa ollakin oikea tapahtumarikas viikonloppu myyjäisineen ym. 

Nallet ja minut tonttuineni löytää Muorinmarkkinoilta Klaukkalasta!