Dora Jung ja Gunnel Nyman

Riihimäen Lasimuseossa mielenkiintoinen yhdistelmänäyttely 25.10.2020 asti.

Dora Jung  (1906-1980) herättää aina mielikuvia kauniista damastipellavaliinoista, taidokkaasta kudonnaasta kirkkotekstiileissä jne, nyt kuitenkin näyttelyyn oli kerätty ehkä niitä vähemmän tunnettuja töitään.

Gunnel Nyman (1909-1948) suunnitteli Riihimäen lasille ensimmäisen työnsä 1932. Enimmäkseen hän suunnitteli taidelasia, mitkä puhallettiin. Lasimuotoilun edelläkävijä hän oli.Töissään hän suosi paksua lasia, veistoksellisuutta, valon ja mittasuhteitten yhteistyötä.

Keräsin kuvia suosikeistani. Mietin mitä yhteistä on tekstiilitaiteilijalla ja lasitaiteilijalla. Ilmiöiden kauneus, uraauurtavat taiteilijat, olisko se siinä.

Picu kaupungissa 1935

Dora Jung suunnitteli muutaman ryijyn uransa alussa 1930-luvulla, mutta ei sen jälkeen. Tämä ryijy on ollut hänen omassa käytössä ja mahdollisesti itsensä kutoma. Minulle tuli mieleen, että tämä ryijy ei muistuta tuon ajan muita ryijyjä.

Calla 1946

Tunnusomainen Nymanin työ Nuutajärvelle.

Aivan ihana kala-aihe. Tämä on yksityiskohta Kuopion tuomiokirkkoon tehdystä antependiumista, jossa eiheena on viisi leipää ja kaksi kalaa, Suunnitteluvuosi 1961

Nymannille tyypillistä raskasta lasia. Punainen väri kuvassa muuttunut, mutta kaunis työ. 

Riikinkukko-aihe liinassa. Sama aihehan on näyttelyn mainoksessa (alla kuvana). Jung suunnitteli paljon lintuaiheita.

Sorsa vuodelta 1954. Tämä työ on samanlainen kuin se, millä hän voitti Milanossa toisen Gran Prix -mitallinsa sorsaparia esittävällä väripujotuksilla täydennetyllä damastilla.

Jungin kaunis damastiin kudotut liinat. Nymanin Maljakko 6312 vuodelta 1937. Puhallettua ja sileäksi hiottua lasia. 

Näkinkenkä-sarja, joka valmistui Artekin näyttelyyn 1957. Työtä pidetään Jungin kudonnallisen kehityksen yhtenä kulmakivenä. Neljä kudosta erilaisin tekniikoin ja langoin toteutettuina. 

Tämä kyyhkys-aihe on yksi suosikeistani. Todella kauniita.

Kyyhkysiä hän suunnitteli ensimmäisen kerran 1947 ja muokkasi mm. värein aihetta Milanon triennaaliin 1951.Sai ensimmäisen Grand Prix -mitallinsa.

Jätin tämän perhosen vuodelta 1977 viimeiseksi, koska en millään osaa kuvitella tätä työtä Dora Jungille. Kudos paksua rohdinpellavaa. Mutta hän suunnitteli muitakin perhosaiheita 70-luvulta ja niitä käytettiin teollisesti kudotuissa liinoissa,

Kiva näyttely. Gunnel Nymanin upeat raskaat työt, Dora Jungin hieman totutusta poikkeavat työt yhdessä antoi ihanan kuvan meidän upeista naistaiteilijoista. Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa.

Mauri Muurahainen

Tämmöinen herra Muurahainen ilmestyi meidän kivelle. Sieltä katselee, kun oravat jujuttavat Karkkia ja tarkkailee tapahtumia pihassa. Aika rauhallinen tyyppi muurahaiseksi.

Maurin virkkasin kuvaa apuna käyttäen, ohjetta kun ei ollut. Sellaista arvaa-ellet-tiedä-meininkiä se oli, mutta Mauri syntyi omanlaisena persoonana. 

Nautitaan lämmöstä, auringosta ja kesästä!

Pikku liina

Muurarinlankahysteriasta kun on selvitty, jämiä jäi laatikollinen. Innostuin virkkaamaan pikku pitsiliinaa ulkopöydälle.

Malli löytyi Mary Oljen vanhasta pitsikirjasta. Kuvassa liina on neliö sängynpeittoon ja n. vajaa 20cm sivu.

Muurarinlanka on hirveää virkattavaa. Kovaa ja juoksematonta. Sormet kipeytyy nopeasti. Työstä tuli melko iso n. 30cm x 30cm ja sehän sopii pöydän keskiliinaksi hyvin.

Kiva oli verestää niitä 60-70-lukujen virkkausintoa jolloin istuttiin ulkona ja virkattiin Mary Oljen kirjojen malleja lähes kannesta kanteen.

Kyllä on hankala tämä uusi systeemi. Koko päivän kuvien lataus ei onnistunut millään, kunnes nyt yhtäkkiä toimii. 

Mökkisukat

Kylläpä on taas hankalaa tämä kuvien siirto tänne postaukseen. Mutkien kautta sain kuin sainkin jotain näkymään.

Kudoin Novitan kevätlehdessä olleen ohjeen mukaiset mökkisukat. Kovin tuli paksut, kun langat paikoin kolminkertaisena ja 7veikka käytössä. Ei ehkä tulisi hullummat vaikka puuvillasta tai muista ohuista langoista. 

Toivotaan, että tämä uusi blogger alkaa pelittää ja jatkuu entisesti.

Toukokuun tonttuväkeä

Tämä tonttuperhe muutti meille toukokuussa. Huovuttaminen on mukavaa tekemistä varsinkin kun ulkona sataa räntää, rakeita, vettä, lunta jne. Kyllä tonttuja on liikkeellä myös näin kesän kynnyksellä, olen huomannut.

Teini-ikäinen poika on isänsä näköinen. 

Sisko ja nuorempi veli. 

 Lapset yhteiskuvassa. Nallet otettiin mukaan kuvaan.

Kummalliset kasvini

Kasvit ovat aina kuuluneet neljän k:n harrastuksiini. Kankaat, koira, kasvit, kirjat ja tässä järjestyksessä. Viimeisin innostukseni on lehtikaktukset, ja ne kummalliset kasvit.

Fico d'India eli viikunaopuntia tuli meille viime vuonna.

Ja kun utelias olen, niin olihan se kokeiltava noita siemenkotia avata ja kylvää. Alla on lopputulos. Valonpuute pistää ne venymään, mutta eiköhän kesä palauta kasvun normaaliksi.

Lähikaupungin puutarhalta löysin Hylocereus undatuksen, Tarhametsäkaktuksen eli Pitaijan. Dragon Fruit on myös nimensä. Ystäväni neuvoi kylvämään siemeniä, koska on nopea ja helppo itämään. Ja olihan se.

Tämä kuva lainattu netistä.

Tuosta hedelmästä leikataan ohut siivu multaan ja kylläpä itääkin helposti ja nopeasti. Prismasta löytyi hedelmä.

Kummallinen kasvi on Euphorbia obesa eli Pallerotyräkki eli Baseballkaktus.

Pieni pyöreä pallo, joka kasvanee allaolevan näköiseksi. 

Tämä kuva lainattu netistä.

Lisää kummallisia kaktuksia Euphorbia stellata, jolla ei liene suomalaista nimeä.

Jännän näköinen, kivikova kasvi, joka ei kasvane korkeutta kuin n. 15cm, mutta leviää maata pitkin. Mielenkiinnolla seuraan mitä hänestä tulee.

Kummallisiin kasveihin laitan mukaan myös Raatokukan eli Stapelia multifloran ja Stapelia variegata, mikä alla kuvassa.

Kukan tuoksu on niin epämiellyttävä, ettei sitä voi pitää asuinhuoneessa kukkiessaan. Tuoksu on kuin mädäntyvä liha.

Stapelia multiflora on samanlainen, mutta kukka on viininpumainen. 

Hyvää äitienpäivää äideille ja omalleni sinne ylös

Sitäsuntätäsukat

Remontti tehty kahdessa paikassa. Aikaa kului lähes kevään verran, mutta lopputulos on mitä parhain. Kiitos hyvän remppamiehen.

Välipalana kudoin sukat, joihin ohje tuli sitä mukaa kun sukka edistyi. Alussa oli vain värit ja loppu meni mielen mukaan sovittelemalla. Aika kiva oli tehdä sukkaa sen mukaan mitä mieleen juolahti. Ei tuo lopputulos nyt ihan hullulta näytä ja ehkä näille käyttöäkin löytyy.

Koronakaranteeni pitäåä kotona ja sehän onkin ollut oikein mukava asia. Puutarhatyöt edistyy ja tekemättömät työt tulee tehtyä. Kauppa-asiat olen hoitanut, samoin remppamiehen kanssa tapaillut, mutta muuten menoja olen rajoittanut. 

Pelargonit alkavat elpyä "talvesta" mitä ne viettivät  liian lämpimässä. Ehkä selvitään syksyyn niin, että uusi talvi viileässä korvaa kärsimykset.