Pupumekko

 

Löysin ihanaa pupukangasta. Oli valmiiksi painettu kellohameen muotoon. Ei tarvinnut kuin leikata ja ommella.

Mekon saaja juuri kolmevuotta täyttänyt on sen verran pienikokoinen, että kankaasta sain juuri ja juuri tehtyä rintalapun ja henskelit.

Mennään saunaan!

 

Vekkilässä lämmitettiin oikea tonttusauna.

Sadepäivän tunika

 

Pientä ompelua sadepäivänä. Löysin tämän värikkään karhukankaan ja tunikahan siitä sitten tuli.

Puserot

Löysin kivan trikookankaan ja sehän oli aivan kuin tehty ystävättären toiveisiin.

Kangas oli pala ja liikaa yhteen pitkähihaiseen puseroon. Eipä hätää, tehdään kaksi.

Kiva helppo ja nopea yhden sadepäivän ompelu.

Muhkea villatakki

 

Paikallisella Ruustinnan Lankapuodilla oli myynnissä kiva lanka. Olihan sitä pakko kokeilla. Lanka on italialaisen suunnittelema sveitsiläiselle tehtaalle.

Koska lankaa oli vain kaksi kerää, oli jatkettava 7veikalla. Sain kuin sainkin villatakin ja ilman ohjeita.

Puutarhan päivittäminen vei kevätaikaa. Ulkokasvit ja myös sisäkasvit tarvitsivat hoitoa. Vihdoin vein viimeisetkin kaktukset ulos.

Vanhatpojat ovat alkujaan 50-60-luvulta. Isoin kukkinut useasti. Ulkoilevat tutussa seurassa ison kiven kupeessa.

Dragon Fruit, Pitaija on kolme-neljä vuotta sitten ostettu ja valtavan suuri. Ja painava. Muitakin lehtikatkuksia olen kerännyt 12 kpl.

Kaikki pelargonit, 123 kpl on kasvihuoneessa, kuistilla, sisällä. Rakastan vanhoja suomalaisia pelargoneja, joilla on tarina.  Niistä riittäisi juttua pitemmästikin.

Siivotessani kaappeja löysin äitini perintönä sängynpeiton virkkauksen. Hän on todennäköisesti aloittanut työn 70-luvulla, jolloin lähes jokainen virkkasi sängynpeittoja.

Huolella tallennettu, paitsi ohje puuttui. Mary Oljen kirjasta löytyi malli ja sitten valkeni, että olen mallia virkannut pellavalangasta 70-luvulla. Äiti on muuttanut silmukkamääriä ilmeisesti saadakseen neliöstä isomman.

Yritän nyt tehdä työtä ainakin eteen päin ellen ihan valmiiksi asti saa. Kaipasin virkkausta pitkästä aikaa ja tässähän sitä riittäisi pitkäksi aikaa.

Luulen, että kaikki kalastajanlangasta virkatut työt on tulossa taas. Ryijyille kävi samoin. Ja se on hieno asia.

Sukkia, huivi

 

.Takatalven kynsissä puutarhatyöt odottaa. Kaikki 114 pelargonia odottaa myös aurinkoa ja kevätilmaa. Sukkien tekoon kyllästyneenä pengoin lankavarastoani siitä kauimmaisesta unohdetaan -laatikosta. Yli 10v sitten Tallinnasta ostamani ohuen ohut merinolanka osui käteeni. Mietin mitähän tästäkin voisi tehdä. Sopivasti Strömsön Lee kutoi helppoakin helpomman kolmiohuivin. Ja siitähän se idea syttyi.

Ja niitä sukkiakin tein vielä parit, mutta kyllä nyt on kiintiö täynnä. Tosin kivoja lankoja on jemmassa.

Ylimmässä kuvassa jämistä keräsin sukat.

Alimmassa kuvassa kirjavaa jämäkeltaista sekä itsevärjäämääni kirkaan keltaista keltasauramosta sekä tumman punainen punajuuresta.

. 

Jakkupusero

 

Piiitkäästä aikaa eli n. 50v  jälkeen innostuin ompelemaan vähän vaativampaa kuin t-paidat.

Muistoissani oli tämä äidin v. 1975 ompelema jakku. Lempijakkuni silloin. Päätin kokeilla miten onnistuisi näin pitkän ajan jälkeen ommella jakku. 

Monien selailuiden ja kiertelyjen jälkeen löysin sopivan kankaan ja kaavat. Ompelu sujui kuin sujuikin hyvin, kun ompelujärjestyskin muistui mieleen.  Suuremmitta ongelmitta sain jakun tehtyä ja mikä parasta kaava oli sitä mitä piti. Olin niin tyytyväinen aikaansaannokseeni.

 Sukatkin sain valmiiksi. Vuorettelin aamut ompeluun, sitten muut työt mm. puutarhan siistimistä talven jäljiltä, tv-n ääressä sitten kudoin. Sukat on Sissukan ohjeen mukaan mukaeltu eli muutin koon ja mallin, vain koira jäi alkuperäisestä.

Ja sitten puutarhaan töihin.